Iso osa TE-palveluista siirtyy kunnille

Työllisyyden kuntakokeilu siirtää ison osan TE-palveluista valtiolta kunnille vuoden 2021 alusta kesäkuuhun 2023. Jatkossa tämä tarkoittaa työttömän työnhakijan näkökulmasta henkilökohtaisempaa palvelua.

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa työllisyyden kuntakokeilun, joka tarkoittaa TE-palveluiden siirtymistä valtiolta kunnille. Oulun seudulla kuntakokeilu toteutetaan Oulun johdolla yhdessä seitsemän eri kunnan kanssa 1.1.2021–30.6.2023. Oulun lisäksi mukana ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä.

Kokeilun päätavoitteena on nopeuttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä tai ohjautumista erilaisiin koulutuksiin ja palveluihin. Se pyrkii erityisesti parantamaan pitkäaikaistyöttömien pääsyä työmarkkinoille.

– Kokeilu koskettaa niitä työttömiä työnhakijoita, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat, kertoo kuntakokeilun projektipäällikkö Marjo Pekkonen Business Oulusta.

Tutut työllistymistä edistävät palvelut eivät Pekkosen mukaan sinällään muutu, mutta tavoitteena on kehittää myös uudentyyppisiä palveluja ja tehostaa palvelumalleja.

– Voi paremminkin sanoa, että palveluiden tuottamisen tapa muuttuu, kun palvelusta tulee asiakaslähtöisempää. Asiakas kohdataan kasvotusten heti työnhaun alussa ja hänen tilanteensa kartoitetaan yksilöllisesti.

Tarjolla monenlaisia palveluita

Kohderyhmään kuuluu Oulun alueella arviolta 14 300 henkilöä, joista alle 30-vuotiaita on 40 prosenttia, yli 30-vuotiaita 40 prosenttia ja maahanmuuttajia 20 prosenttia.

– Konkreettinen muutos asiakkaalle on henkilökohtainen yhteyshenkilö, omavalmentaja, joka tapaa asiakkaan säännöllisesti ja huolehtii omalta osaltaan, että asiakas pääsee etenemään kohti tavoitettaan, kertoo Pekkonen.

Kuntakokeilun asiakaskohderyhmään kuuluu monenlaisia ihmisiä, ja syyt työttömyyteen ovat erilaisia. Alle 30-vuotiaiden nuorten tausta voi vaihdella korkeakoulutetusta 29-vuotiaasta vailla ammatillista koulutusta olevaan 17-vuotiaaseen.

– Uudessa palvelutarpeen arviossa voimme hyödyntää monialaista verkostoa. Jos asiakkaan elämä on mennyt jossain vaiheessa solmuun tai terveydentila tuo haasteita työllistymiseen, voimme tarjota jatkossa työvoimapalveluiden rinnalla myös hänen tarvitsemiaan terveys-, kuntoutus- ja sosiaalipalveluita.

Osalta asiakaskunnasta on myös tullut selkeästi toiveita henkilökohtaiseen kohtaamiseen.

– Kun kuuntelemme asiakkaan toiveita ja räätälöimme palvelut, saamme nopeutettua hänen paluutaan työelämään tai siirtymistä opiskelujen pariin, Pekkonen toteaa.

Kokeilu tehostaa myös osaajien ja työnantajien kohtaamista erilaisten työnhakijoiden osaamiskartoitusten sekä yrityskartoitusten avulla.

– Pyrimme löytämään toisilleen täydellisiä ”matcheja” ja vastaamaan näin alueen työnantajien työvoimatarpeisiin.

Kokeilua kehitetään yhteistyössä

Työllisyyden kuntakokeilun uusien palveluiden ja mallien avulla pyritään tunnistamaan yksilölliset palveluntarpeet, osaamisen kehittämiskohteet sekä esteet työllistymiselle. Kuntakokeilu on Pekkosen mukaan yhteinen juttu, jossa kunnat haluavat käydä keskustelua asiakkaiden kanssa.

– Toivomme laajasti ideoita, kokemuksia ja näkemyksiä, jotta voimme kehittää palveluja, summaa Pekkonen.

– Jos mietimme palveluiden vaikuttavuutta, saavutamme sitä asiakkaan kohtaamisella. Kun voimme löytää oikeat palvelut juuri hänelle, pääsemme luottamuksen tasolle ihan eri tavalla. Ja sitähän asiakaslähtöisyys parhaimmillaan on, korostaa Pekkonen.