Lupa oppia ja onnistua

Mihin suuntaan työelämä muuttuu? Ovatko sinne tulevat nuoret, tuoreet työntekijät valmiita työelämän pyörteisiin? Vai tarvitseeko ollakaan valmis? Onko työelämässä tilaa oppimiselle?

Fakta on se, että jokainen tänä päivänä työelämään astuva nuori tulee melkoisen erilaiseen maailmaan verrattuna menneiden vuosien ja vuosikymmenten työelämään. Näin on huomattu myös LähiTapiola Pohjoisella, joka on pohjoissuomalainen tärkeä nuortakin sukupolvea työllistävä vakuutusyhtiö. LähiTapiola Pohjoisen henkilöstöjohtaja Hannu Ikonen korostaa maailman todellakin muuttuneen.

– Odotukset ovat kyllä muuttuneet. Työelämä ei ole enää niin pitkään uraan orientoitunutta tai sitä, että pysytään tietyssä positiossa pitkään, Hannu toteaa.

KIIHTYVÄ TAHTI LUO HAASTEENSA

Myös koko yhteiskunnan tasolla voidaan havaita työn pirstaloitumista sekä tahdin kiristymistä, ja ihmisiltä odotetaan jatkuvaa priorisoinnin tarvetta. Elämme paineistetussa ajassa.

– Tänä päivänä arki luo painetta monelta suunnalta. Eikä siis ainoastaan työelämä haasta, vaan myös muu elämän arki haastaa ihmistä. Rytmi on kova. Paljon tulisi saada aikaan, Hannu jatkaa.

Olennaista onkin, kenellä pysyy kokonaisuus hallussa, kun arki luo haasteita. Se, kuka tässä pärjää, pärjää hyvin työelämässä. Nuorta työelämän tulokkaiden sukupolvea kun ajattelee, herää väistämättä kysymys, kuinka kykeneviä nuoret ovat kohtaamaan työelämän odotukset? Valmistaako koulutus esimerkiksi tarpeeksi työelämään?

– Se vaihtelee, miten koulutus valmistaa ihmisiä. Totta kai oppilaitoksilta kaivattaisiin työelämän esimerkkejä ja kontaktipintaa nuorille jo opiskeluaikana. Se aukaisisi myös tiettyjä odotuksia opiskelijoille. Esimerkiksi, että työelämä edellyttää kuitenkin hektisessäkin maailmassa tiettyä pitkäjänteistä tekemistä. Muun muassa esihenkilöpositioon harvemmin päästään tuoreeltaan koulun penkiltä.

ROHKEASTI MUKAAN TYÖELÄMÄÄN

Kiinnostavaa on kysyä, miten sitten LähiTapiolalla töihin tulokkaat pääsevät työelämän saloihin ja organisaation arkeen mukaan?

– Perehdytys on kaiken a ja o. Harvoilla nuorilla on finanssialaan kosketusta. Pitää nimittäin oppia säännökset ynnä muut alan asiat. Heti alussa myös tuodaan työyhteisö lähelle: on tuki-ihmisiä ja uudet työntekijät saavat kasvoja ja nimiä tutuiksi. Ilmapiirin luominen on tärkeää, että uskalletaan kysyä ja olla aktiivisia sekä avoimia, mainitsee Hannu.

Aktiivisuutta ja avoimuutta LähiTapiolan nuorista työntekijöistä ei puutu. He osoittavat jopa selkeää rohkeutta tuoda näkemyksiään ja kysymyksiään esiin.

– He ovat innokkaita, heillä on työmotivaatio kohdallaan ja he osaavat myös kyseenalaistaa, johon heitä jopa kannustetaan. Tämä on stabiili toimiala, joten on ihan hyvä haastaa nuoria kyseenalaistamaan vallitsevaa tilannetta ja toimintamalleja.

MERKITYKSELLISYYTTÄ JA ARVOSTAVIA KOHTAAMISIA

LähiTapiolalla on hyvää ruohonjuuritason tuntumaa myös siitä, millaista johtamista nuoret työntekijät ylipäätään sukupolvelleen tyypillisesti kaipaavat. Ihmisläheisyys ja arvostava kohtaaminen nousevat Hannun mielestä keskeisiksi seikoiksi, joita nuoret peräänkuuluttavat.

– Nuoret aktiivisesti kaipaavat myös työyhteisöä lähelle ja monenlaisia vuorovaikutustilanteita; niitäkin, joissa ei aina tarvitse olla erityistä agendaa. Kaivataan ihan vain kuulumisten kyselyä! Se on tärkeää. Lisäksi työn merkityksellisyys on olennaista. Nuori arvostaa sitä, että hän tiedostaa, mikä hänen roolinsa on töissä sekä mikä hänen työntekonsa merkitys on esimerkiksi asiakkaalle.

LähiTapiolalla hyvä puoli työyhteisössä on myös monen ikäisten ihmisten kohtaaminen. On nuoria tulokkaita, pitkään talossa olleita konkareita ja kaikkea siltä väliltä. Oppimista tapahtuu puolin ja toisin organisaation sisällä.

– Pitempään talossa ja työelämässä olleilta nuoret voivat oppia muun muassa historian ymmärrystä, ilmiöiden ymmärrystä, kasvutarinoita sekä resilienssiä. Vastavuoroisesti nuoret tuovat mukanaan ihan uudenlaista osaamista esimerkiksi asiakastyöhön.

Nuorilla on isot odotukset työelämältä ja työyhteisöltä. LähiTapiolalla on onnistuttu suotuisien olosuhteiden luomisessa, sillä talossa olevat kokevat työn mielekkyyttä. Nuoret tykkäävät, kun vastuuta ja tekemistä saa jokaisen osaamistasoon nähden sopivasti ja kehittymisen mahdollisuuksia on tarjolla.

– Selkeät toimenkuvat, avoimuus ja se, että johtaminen tapahtuu arjessa lähellä. Sitä nuoret kunnioittavat, Hannu kiteyttää.

Teksti: Henrietta Karjalainen