Lupa oppia ja onnis­tua

Mihin suun­taan työ­elä­mä muut­tuu? Ovat­ko sin­ne tule­vat nuo­ret, tuo­reet työn­te­ki­jät val­mii­ta työ­elä­män pyör­tei­siin? Vai tar­vit­see­ko olla­kaan val­mis? Onko työ­elä­mäs­sä tilaa oppi­mi­sel­le?

Fak­ta on se, että jokai­nen tänä päi­vä­nä työ­elä­mään astu­va nuo­ri tulee mel­koi­sen eri­lai­seen maa­il­maan ver­rat­tu­na men­nei­den vuo­sien ja vuo­si­kym­men­ten työ­elä­mään. Näin on huo­mat­tu myös Lähi­Ta­pio­la Poh­joi­sel­la, joka on poh­jois­suo­ma­lai­nen tär­keä nuor­ta­kin suku­pol­vea työl­lis­tä­vä vakuu­tus­yh­tiö. Lähi­Ta­pio­la Poh­joi­sen hen­ki­lös­tö­joh­ta­ja Han­nu Iko­nen koros­taa maa­il­man todel­la­kin muut­tu­neen.

– Odo­tuk­set ovat kyl­lä muut­tu­neet. Työ­elä­mä ei ole enää niin pit­kään uraan orien­toi­tu­nut­ta tai sitä, että pysy­tään tie­tys­sä posi­tios­sa pit­kään, Han­nu tote­aa.

KIIH­TY­VÄ TAH­TI LUO HAAS­TEEN­SA

Myös koko yhteis­kun­nan tasol­la voi­daan havai­ta työn pirs­ta­loi­tu­mis­ta sekä tah­din kiris­ty­mis­tä, ja ihmi­sil­tä odo­te­taan jat­ku­vaa prio­ri­soin­nin tar­vet­ta. Eläm­me pai­neis­te­tus­sa ajas­sa.

– Tänä päi­vä­nä arki luo pai­net­ta monel­ta suun­nal­ta. Eikä siis ainoas­taan työ­elä­mä haas­ta, vaan myös muu elä­män arki haas­taa ihmis­tä. Ryt­mi on kova. Pal­jon tuli­si saa­da aikaan, Han­nu jat­kaa.

Olen­nais­ta onkin, kenel­lä pysyy koko­nai­suus hal­lus­sa, kun arki luo haas­tei­ta. Se, kuka täs­sä pär­jää, pär­jää hyvin työ­elä­mäs­sä. Nuor­ta työ­elä­män tulok­kai­den suku­pol­vea kun ajat­te­lee, herää väis­tä­mät­tä kysy­mys, kuin­ka kyke­ne­viä nuo­ret ovat koh­taa­maan työ­elä­män odo­tuk­set? Val­mis­taa­ko kou­lu­tus esi­mer­kik­si tar­peek­si työ­elä­mään?

– Se vaih­te­lee, miten kou­lu­tus val­mis­taa ihmi­siä. Tot­ta kai oppi­lai­tok­sil­ta kai­vat­tai­siin työ­elä­män esi­merk­ke­jä ja kon­tak­ti­pin­taa nuo­ril­le jo opis­ke­luai­ka­na. Se aukai­si­si myös tiet­ty­jä odo­tuk­sia opis­ke­li­joil­le. Esi­mer­kik­si, että työ­elä­mä edel­lyt­tää kui­ten­kin hek­ti­ses­sä­kin maa­il­mas­sa tiet­tyä pit­kä­jän­teis­tä teke­mis­tä. Muun muas­sa esi­hen­ki­lö­po­si­tioon har­vem­min pääs­tään tuo­reel­taan kou­lun pen­kil­tä.

ROH­KEAS­TI MUKAAN TYÖ­ELÄ­MÄÄN

Kiin­nos­ta­vaa on kysyä, miten sit­ten Lähi­Ta­pio­lal­la töi­hin tulok­kaat pää­se­vät työ­elä­män saloi­hin ja orga­ni­saa­tion arkeen mukaan?

– Pereh­dy­tys on kai­ken a ja o. Har­voil­la nuo­ril­la on finans­sia­laan kos­ke­tus­ta. Pitää nimit­täin oppia sään­nök­set ynnä muut alan asiat. Heti alus­sa myös tuo­daan työyh­tei­sö lähel­le: on tuki-ihmi­siä ja uudet työn­te­ki­jät saa­vat kas­vo­ja ja nimiä tutuik­si. Ilma­pii­rin luo­mi­nen on tär­ke­ää, että uskal­le­taan kysyä ja olla aktii­vi­sia sekä avoi­mia, mai­nit­see Han­nu.

Aktii­vi­suut­ta ja avoi­muut­ta Lähi­Ta­pio­lan nuo­ris­ta työn­te­ki­jöis­tä ei puu­tu. He osoit­ta­vat jopa sel­ke­ää roh­keut­ta tuo­da näke­myk­si­ään ja kysy­myk­si­ään esiin.

– He ovat innok­kai­ta, heil­lä on työ­mo­ti­vaa­tio koh­dal­laan ja he osaa­vat myös kysee­na­lais­taa, johon hei­tä jopa kan­nus­te­taan. Tämä on sta­bii­li toi­mia­la, joten on ihan hyvä haas­taa nuo­ria kysee­na­lais­ta­maan val­lit­se­vaa tilan­net­ta ja toi­min­ta­mal­le­ja.

MER­KI­TYK­SEL­LI­SYYT­TÄ JA ARVOS­TA­VIA KOH­TAA­MI­SIA

Lähi­Ta­pio­lal­la on hyvää ruo­hon­juu­ri­ta­son tun­tu­maa myös sii­tä, mil­lais­ta joh­ta­mis­ta nuo­ret työn­te­ki­jät yli­pää­tään suku­pol­vel­leen tyy­pil­li­ses­ti kai­paa­vat. Ihmis­lä­hei­syys ja arvos­ta­va koh­taa­mi­nen nouse­vat Han­nun mie­les­tä kes­kei­sik­si sei­koik­si, joi­ta nuo­ret perään­kuu­lut­ta­vat.

– Nuo­ret aktii­vi­ses­ti kai­paa­vat myös työyh­tei­söä lähel­le ja monen­lai­sia vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­ta; nii­tä­kin, jois­sa ei aina tar­vit­se olla eri­tyis­tä agen­daa. Kai­va­taan ihan vain kuu­lu­mis­ten kyse­lyä! Se on tär­ke­ää. Lisäk­si työn mer­ki­tyk­sel­li­syys on olen­nais­ta. Nuo­ri arvos­taa sitä, että hän tie­dos­taa, mikä hänen roo­lin­sa on töis­sä sekä mikä hänen työn­te­kon­sa mer­ki­tys on esi­mer­kik­si asiak­kaal­le.

Lähi­Ta­pio­lal­la hyvä puo­li työyh­tei­sös­sä on myös monen ikäis­ten ihmis­ten koh­taa­mi­nen. On nuo­ria tulok­kai­ta, pit­kään talos­sa ollei­ta kon­ka­rei­ta ja kaik­kea sil­tä välil­tä. Oppi­mis­ta tapah­tuu puo­lin ja toi­sin orga­ni­saa­tion sisäl­lä.

– Pitem­pään talos­sa ja työ­elä­mäs­sä olleil­ta nuo­ret voi­vat oppia muun muas­sa his­to­rian ymmär­rys­tä, ilmiöi­den ymmär­rys­tä, kas­vu­ta­ri­noi­ta sekä resi­liens­siä. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti nuo­ret tuo­vat muka­naan ihan uuden­lais­ta osaa­mis­ta esi­mer­kik­si asia­kas­työ­hön.

Nuo­ril­la on isot odo­tuk­set työ­elä­mäl­tä ja työyh­tei­söl­tä. Lähi­Ta­pio­lal­la on onnis­tut­tu suo­tui­sien olo­suh­tei­den luo­mi­ses­sa, sil­lä talos­sa ole­vat koke­vat työn mie­lek­kyyt­tä. Nuo­ret tyk­kää­vät, kun vas­tuu­ta ja teke­mis­tä saa jokai­sen osaa­mis­ta­soon näh­den sopi­vas­ti ja kehit­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia on tar­jol­la.

– Sel­keät toi­men­ku­vat, avoi­muus ja se, että joh­ta­mi­nen tapah­tuu arjes­sa lähel­lä. Sitä nuo­ret kun­nioit­ta­vat, Han­nu kiteyt­tää.

Teks­ti: Hen­riet­ta Kar­ja­lai­nen