Näe minut ihmi­se­nä – ennak­ko­luu­lot unel­mien hidas­tee­na

Tänä vuon­na rasis­min­vas­tai­sel­la vii­kol­la nos­tam­me esiin koke­muk­sia ja tari­noi­ta roma­nien arjes­ta. Onko maa­il­ma yhden­ver­tai­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen, kun puhum­me opin­nois­ta, työ­har­joit­te­luis­ta ja työ­elä­män mah­dol­li­suuk­sis­ta? Tätä on hyvä pysäh­tyä ajat­te­le­maan.

Kuva: San­dra Boll­ström (kuvas­sa vasem­mal­la) ja Regi­na Lindgren kat­so­vat tule­vai­suu­teen avoi­mes­ti. Haa­vei­ta ja aja­tuk­sia värit­tää luot­ta­vai­nen mie­li. Muka­vaa ja innos­ta­vaa kesä­työ­paik­kaa poh­ties­sa lis­taa­vat Regi­na ja San­dra jäts­ki­ko­pin, kah­vi­lan ja kuk­ka­kau­pan.

Nuo­ret istu­vat hil­jai­si­na ja ujoi­na, mut­ta kat­sel­len ympä­ril­leen hymyil­len. Regi­na Lindgren ja San­dra Boll­ström ovat tut­tu­ja kes­ke­nään, kos­ka alu­een roma­niyh­tei­sö on tii­vis. Aiom­me kes­kus­tel­la syr­jin­nän ja ennak­ko­luu­lo­jen tuo­mis­ta haas­teis­ta kou­lu- ja työ­maa­il­mas­sa.

- Opis­ke­len nyt tois­ta vuot­ta hiusa­laa ja val­mis­tun siis par­tu­ri-kam­paa­jak­si, ker­too San­dra opis­ke­lus­taan.

- Minul­la on menos­sa ensim­mäi­nen vuo­si ravin­to­la-alal­la, opis­ke­len tar­joi­li­jak­si, Regi­na tote­aa.

Opin­to­jen alkaes­sa ennak­ko­luu­lo­jen ja syr­jin­nän vivah­tei­ta tun­tui enem­män. Ne näkyi­vät esi­mer­kik­si pit­ki­nä tai tie­tyn­lai­si­na kat­sei­na.

- Sitä ei enää huo­maa samal­la taval­la. En ensin tun­te­nut kou­lus­ta ketään, mut­ta kyl­lä siel­tä nyt on saa­nut kave­rei­ta­kin, San­dra lisää. Regi­na­kin ker­too löy­tä­neen­sä uusia kave­rei­ta kou­lun kaut­ta.

Voi­ko hame olla estee­nä har­joit­te­lu­pai­kan saa­mi­sel­le?

Kysy­mys tun­tuu omi­tui­sel­ta, mut­ta on aika oleel­li­nen. Ammat­ti­kou­luo­pin­nois­sa työ­har­joit­te­lut aloi­te­taan jo ensim­mäi­se­nä opin­to­vuo­te­na, joten nuo­ret suun­taa­vat aja­tuk­si­aan työ­elä­mään ja tule­vai­suu­den mah­dol­li­suuk­siin.

- Opet­ta­ja aut­toi minua löy­tä­mään ensim­mäi­sen har­joit­te­lu­pai­kan. Pää­sin tar­joi­li­jak­si Oulun teat­te­rin ylä­ker­ras­sa sijait­se­vaan teat­te­ri­ra­vin­to­laan, Regi­na ker­too.  

- Minul­la oli vai­kea löy­tää ensim­mäis­tä har­joit­te­lu­paik­kaa, kos­ka kol­man­nen vuo­den opis­ke­li­jat haki­vat har­joit­te­lu­paik­ko­ja samaan aikaan. Har­joit­te­luun oli­si pitä­nyt hakea kam­paa­moon, mut­ta pää­dyin par­tu­riin, kos­ka kam­paa­mot eivät tul­leet valin­neek­si minua, San­dra kuvai­lee haas­teel­lis­ta tilan­net­ta.

San­dran koh­dal­la haas­teet saat­toi­vat liit­tyä sii­hen, ettei hän ollut mui­hin haki­joi­hin ver­rat­tu­na yhtä pit­käl­lä opin­nois­saan, mut­ta valin­toi­hin on saat­ta­nut vai­kut­taa myös kuu­lu­mi­nen roma­niyh­tei­söön. Työ­elä­män todel­li­suus ja ennak­koa­sen­teet tule­vat näky­viin nopeas­ti.

- Työ­vaa­te­tuk­ses­ta kes­kus­tel­tiin jo haas­tat­te­lus­sa, mut­ta se on kyl­lä ymmär­ret­tä­vää ravin­to­la-alal­la, Regi­na kuvai­lee roma­ni­taus­tan esiin tule­mis­ta omal­la koh­dal­laan.

- Minä sain pitää omat vaat­tee­ni, hamee­ni, par­tu­ris­sa työs­ken­nel­les­sä. Se ei ollut mikään ongel­ma. Asiak­kai­na oli myös roma­ne­ja, joten se sopi hyvin, San­dra ker­too.

Kou­lu­ym­pä­ris­tös­sä­kään hamei­siin suh­tau­tu­mi­nen ei ole yhden­mu­kais­ta ja sel­ke­ää, mut­ta jou­kos­ta löy­tyy opet­ta­jia, jot­ka suh­tau­tu­vat myön­tei­sem­min hamee­seen myös asia­kas­pal­ve­lu­päi­vi­nä. Eri­lai­set ohjeet ja suh­tau­tu­mis­ta­vat yllä­pi­tä­vät ennak­ko­luu­lo­jen ja syr­jin­nän ase­tel­mia.

Nuo­ril­ta löy­tyy ymmär­rys­tä työ­vaat­tei­den vaa­ti­muk­siin, mut­ta osaa­ko työ­elä­mä tar­jo­ta ymmär­rys­tä vas­ta­vuo­roi­ses­ti? Roma­ni­nai­sel­le voi olla ahdis­ta­vaa pal­vel­la roma­nia­siak­kai­ta perin­tei­ses­tä asus­ta poik­kea­vas­sa vaa­te­tuk­ses­sa, vaik­ka se kuin­ka oli­si val­ta­väes­töl­le nor­maa­lia. Osa­taan­ko tätä huo­mioi­da työ­pai­koil­la ja eri­lai­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä?

Suh­tau­tu­mi­nen nais­ten vaa­te­tuk­seen vaih­te­lee toi­mia­las­ta ja työ­pai­kas­ta­kin riip­puen. Business­Oulun ver­kos­to­yh­teis­työn koor­di­naat­to­ri Jaa­na Pas­ma poh­tii aihees­ta aikai­sem­min käy­tyä kes­kus­te­lua.

- Jos­kus hah­mo­tel­tiin kom­pro­mis­si­rat­kai­suk­si hie­man lyhyem­pää hamet­ta, jos­sa roma­ni­nai­sen oli­si hyvä olla, mut­ta joka oli­si myös tur­val­li­suu­den näkö­kul­mas­ta sopi­va eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä.

Riit­tää­kö sin­nik­kyys työ­elä­mään pää­se­mi­sek­si?

Jaa­nal­la on vuo­sien koke­mus roma­niyh­tei­söä kos­ke­vas­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ta ja alu­eel­li­ses­ta ver­kos­to­yh­teis­työs­tä. Hän tun­nis­taa eri­lai­set ennak­ko­luu­lot, jot­ka vai­keut­ta­vat roma­nien arkea, opin­to­ja ja työl­lis­ty­mis­tä.

- Nykyi­sin roma­ni­nuo­ret opis­ke­le­vat aiem­paa enem­män. Työ­ko­ke­mus­ta ei kar­tu, jos ei saa töi­tä. Työ­mark­ki­noi­den tuli­si näh­dä nuor­ten poten­ti­aa­li. Edis­te­tään nuor­ten osal­li­suut­ta ja yhden­ver­tai­suut­ta työ­mark­ki­noil­la tar­joa­mal­la työn teke­mi­sen mah­dol­li­suus, Jaa­na ajat­te­lee.

San­dral­la on jo tie­dos­sa seu­raa­va mah­dol­li­nen työ­har­joit­te­lu­paik­ka, johon hän on aikeis­sa soit­taa. Se jän­nit­tää, että muis­taa­ko sanoa kai­ken tär­keän. Kysyt­täes­sä, että huo­les­tut­taa­ko hän­tä roma­ni­taus­tan vai­ku­tus työ­har­joit­te­lu­pai­kan löy­tä­mi­seen, San­dra vas­taa:

- No joo.., kos­ka on käy­nyt niin­kin, että puhe­li­mit­se jokin har­joit­te­lu­paik­ka on jo luvat­tu, mut­ta tava­tes­sa sano­taan­kin, ettei sit­ten­kään onnis­tu.

Regi­nal­la on edes­sään seu­raa­van har­joit­te­lu­pai­kan etsin­tä ravin­to­la-alal­ta. Epä­var­muu­des­ta ja ennak­ko­luu­lois­ta huo­li­mat­ta nämä nuo­ret nai­set koros­ta­vat sin­nik­kyy­den tär­keyt­tä.

- Ei saa antaa perik­si. Ja aina voi kou­lut­tau­tua lisää, jos oma jut­tu ei löy­dy­kään ensim­mäi­ses­tä valin­nas­ta. Pitää jak­saa uskoa omiin mah­dol­li­suuk­siin, San­dra tote­aa.

Regi­na ja San­dra suh­tau­tu­vat tule­vai­suu­den mah­dol­li­suuk­siin avoi­min mie­lin ja saa­vat tukea myös van­hem­mil­taan. Hei­dän tavoit­tei­nan­sa on suo­rit­taa ammat­ti­tut­kin­to, teh­dä töi­tä ja sel­vit­tää sit­ten, jos kiin­nos­tuk­sen koh­teet vie­vät vie­lä uusiin opin­toi­hin.

- Jos vain tai­vas oli­si raja­na, psy­ko­lo­gi­na voi­si olla mie­len­kiin­tois­ta työs­ken­nel­lä. Psy­ko­lo­gia on jos­tain syys­tä kiin­nos­ta­nut minua aina, kuvai­lee San­dra hymyil­len.

- Nyky­päi­vän työ­mark­ki­nat muut­tu­vat ja kehit­ty­vät nopeas­ti, mikä oikeas­taan tar­koit­taa­kin sitä, että nuo­ret opis­ke­le­vat usein useam­man kuin yhden tut­kin­non, jat­kaa Jaa­na poh­din­to­ja.

- Kaik­ki omaa paik­kaan­sa työ­mark­ki­noil­la aktii­vi­ses­ti etsi­vät roma­nit rai­vaa­vat tie­tä seu­raa­vil­le, sanoo Jaa­na sin­nik­kyy­teen vii­ta­ten. Hän tun­nis­taa työ­elä­män asen­teel­li­suu­den, mut­ta on näh­nyt asen­tei­den myös muut­tu­van, kun per­soo­naan on pääs­ty tutus­tu­maan ja osaa­mis­ta näyt­tä­mään.

Sin­nik­kyys edel­lyt­tää kykyä haa­veil­la. Poh­ties­sam­me muka­vaa kesä­työ­paik­kaa, lis­taa­vat Regi­na ja San­dra jäts­ki­ko­pin, kah­vi­lan ja kuk­ka­kau­pan. Kuu­los­taa iha­nil­ta kesä­työ­unel­mil­ta. Jot­ta haa­veis­ta voi­si yhden­ver­tai­ses­ti tul­la tot­ta, halua­vat nuo­ret lähet­tää vies­tin työ­elä­mään:

- Älä kat­so edes­sä­si ole­vaa ihmis­tä kult­tuu­rin tai vaat­tei­den kaut­ta, vaan näe hänet ihmi­se­nä.