Oulu on opinnollistamisen vahva kehittäjä – tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa

Opinnollistamisessa tunnistetaan ja tehdään näkyväksi työtehtäviin liittyvää osaamista. Osaamista karttuu työtehtävien tekemisen aikana tai sitä on voitu hankkia aiempien opintojen, työkokemuksen tai harrastusten kautta. Oulu on opinnollistamisessa yksi suunnannäyttäjistä.

Kuva: Opinnollistamisesta on tullut hyvä lähtölaukaus itseä kiinnostavan alan opintoihin”, tiivistää Reeta Limingoja.

”Kuntakokeilun myötä olemme saaneet opinnollistamiseen lisää resursseja, minkä johdosta toimintaa on ollut mahdollista kehittää. Aloitimme palvelumallin kuvaamisella”, kertoo koulutuskoordinaattori Reeta Limingoja BusinessOulun työllisyyspalveluista.

Opinnollistaminen ei ole lakisääteinen palvelu, vaan kunnat ja toimijat voivat tarjota sitä työnhakijoille vapaaehtoisesti. Eri alueilla on käytössä eri toimintamalleja.

”BusinessOulun työllisyyspalveluissa opinnollistamista voidaan toteuttaa osana työkokeilua tai palkkatuettua työtä. Osaamisesta saa osaamistodistuksen, jota voi käyttää työnhaun tukena tai hyödyntää mahdollisissa opinnoissa. Parhaimmillaan osaamista karttuu riittävästi koko tutkinnon osan verran, jolloin voidaan hakeutua suoraan näyttöön”, täsmentää Limingoja.

BusinessOulussa kehitettyä mallia on kuvattu työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä, jossa opinnollistamisen mahdollisuuksia kartoitettiin valtakunnallisesti. Selvitykseen haastateltiin Oulun opinnollistamisen kehittämisestä vastavia henkilöitä, joita ovat Reeta Limingojan lisäksi palvelupäällikkö Sanna Kangosjärvi, tiimiesihenkilö Sari Kukkula ja koordinaattori Ella Seppänen.

Motivoituneita opiskelijoita

Oulussa opinnollistamisen malliin kuuluu tiivis yhteistyö useiden ammatillisten oppilaitosten kanssa.

”OSAOn, Oulun Palvelualan Opiston, Ammattiopisto Luovin, PSK-Aikuisopiston ja Suomen Diakoniaopiston kanssa on sovittu yhteistyöstä ja opinnollistamisen yhteiskehittämisestä vuoden -24 loppuun asti. Näistä oppilaitoksista on koottu kehittäjäryhmä, joka kokoontuu asioiden äärelle säännöllisesti” taustoittaa Limingoja.

Yksi ryhmän kehittämiskohteista on opinnollistamisesta saatava osaamistodistus.

”Osaamistodistus on selkeä dokumentti, jolla opettajan tai opinto-ohjaajan on helpompi tunnistaa opiskelijan tai opiskelijaksi hakeutuvan aiemmin hankkimaa osaamista. Opiskelija voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa suoraan näytössä ja opiskelija voi näin edetä opintopolullaan nopeammin”, kertoo käytännön hyödyistä kehityspäällikkö Tiina Kuokka OSAOsta

Opinnollistaminen on symbioosi, josta hyötyvät kaikki osapuolet; opiskelijaksi päätynyt työnhakija-asiakas, koulutuksen järjestäjä ja työnantaja.

”Opinnollistamisessa mukana olevat asiakkaat, jotka päättävät hakeutua suorittamaan ammatillisia opintoja, ovat motivoituneita suorittamaan opintonsa loppuun ja työllistymään alalle. Heillä on alasta ja työtehtävistä konkreettista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä ala vaatii”, summaa Kuokka.

Valtakunnallista kehittämistä

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jenni Larjomaa on valtakunnallisen osaamisen tunnistamisen työryhmän jäsen. Ryhmän tehtävänä on luoda työvälineitä ja menetelmiä virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella syntyneen osaamisen tunnistamiseksi. Vaikka opinnollistamisen käyttö on viime vuosina yleistynyt ja monipuolistunut, käsitteelle ei vielä esimerkiksi ole valtakunnallisesti vakiintunutta määrittelyä.

”Osaamisen tunnistaminen avulla olemassa olevat taidot saadaan käyttöön ja esimerkiksi työuran siirtymävaiheet sujuvoituvat ja koulutuksen osuvuus paranee. Lisäksi osaamisen tunnistaminen kohentaa välillisesti työllisyyttä, työvoiman saatavuutta ja hyvinvointia”, Larjomaa summaa hyötyjä.

Opinnollistaminen ei ole massapalvelu eikä se sovellu kaikille.

”Opinnollistaminen soveltuu esimerkiksi heille, joille perinteiset opiskelun tavat eivät jostain syystä sovi tai heille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Parhaiten opinnollistaminen toimii työllisyyspalveluna kytkettynä johonkin muuhun palveluun. Asiakkaita ohjaavilta asiantuntijoilta se vaatii osaamista arvioida asiakkaan tilannetta ja mahdollisuuksia.”

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Osaamisen tunnistamisen työryhmä julkaisi hiljattain väliraporttinsa.

”Raportissa on alustavat ehdotukset osaamismerkkien, osaamisen kuvausten ja osaamisen näkyväksi tekemisen kehittämiseksi sekä ehdotukset osaamisen tunnistamisen valtakunnallisiksi periaatteiksi. Lisäksi siinä käsitellään alustavasti mahdollisia kokeiluja asian tiimoilta”, valottaa Larjomaa.