Oulus­sa on tar­jol­la laa­ja kir­jo työl­lis­ty­mis­pal­ve­lui­ta

Työl­li­syys­pal­ve­lut ovat olleet osa kun­tien perus­pal­ve­lu­ja vuo­des­ta 2025 alkaen. Sekä hen­ki­lö- että yri­tys­asiak­kai­den työ­voi­ma­pal­ve­lut ovat kun­tien laki­sää­tei­siä teh­tä­viä. Laki­sää­teis­ten teh­tä­vien lisäk­si kun­nat voi­vat jär­jes­tää vapaa­eh­toi­sia pal­ve­lu­ja joko itse tai osta­mal­la nii­tä pal­ve­lun­tuot­ta­jil­ta.

Laki­sää­tei­siä työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­viä pal­ve­lui­ta ovat esi­mer­kik­si kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta, työ­ko­kei­lu ja omaeh­toi­nen opis­ke­lu työt­tö­myy­se­tuu­del­la. Asiak­kaat voi­vat olla myös jos­sa­kin vapaa­eh­toi­ses­sa tai kump­pa­nei­den tar­joa­mas­sa pal­ve­lus­sa edis­tä­mäs­sä työl­lis­ty­mis­tään, osaa­mis­taan tai työ­ky­ky­ään. Vapaa­eh­toi­siin pal­ve­lui­hin osal­lis­tu­mi­nen ei tilas­toi­du samoin kuin laki­sää­tei­siin pal­ve­lui­hin osal­lis­tu­mi­nen.

Huh­ti­kuun lopus­sa eri­lai­sis­sa työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vis­sä pal­ve­luis­sa oli yhteen­sä 4 563 asia­kas­ta. Näis­tä 1 559 hen­ki­löä oli työl­lis­tet­ty­nä ja 1 202 työ­voi­ma­kou­lu­tuk­ses­sa.

Pal­ve­luis­sa aloit­ta­nei­ta oli huh­ti­kuun aika­na 534. Vii­me vuon­na samaan aikaan aloit­ta­nei­den mää­rä oli 662.

Vapaa­eh­tois­ten pal­ve­lui­den koor­di­naat­to­ri Taru Lääk­kö Business­Oulun työl­li­syys­pal­ve­luis­ta ker­too, että pal­ve­lui­hin ohjau­tu­mi­nen on piris­ty­nyt alku­vuo­des­ta. Työl­li­syy­sa­lu­een toi­min­to­jen käyn­nis­tä­mi­nen ja kau­pun­gil­le siir­ty­nei­den asiak­kai­den mää­rä han­ka­loit­ti­vat asia­kas­oh­jaus­ta vuo­den ensim­mäi­si­nä kuu­kausi­na.

Oulus­sa asiak­kail­le tar­jo­taan monen­lai­sia työn­ha­kua tuke­via sekä työ­ky­vyn ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen liit­ty­viä pal­ve­lui­ta. Esi­mer­kik­si opin­nol­lis­ta­mi­ses­sa asia­kas voi tuo­da näky­väk­si omaa osaa­mis­taan ja kerä­tä uut­ta osaa­mis­ta muun pal­ve­lun, kuten työ­ko­kei­lun tai palk­ka­tu­ki­työn aika­na. Opin­nol­lis­ta­mi­ses­ta asia­kas saa osaa­mis­to­dis­tuk­sen, jota voi hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si näyt­töi­hin perus­tu­van tut­kin­non suo­rit­ta­mi­ses­sa.

Lääk­kö ker­too, että pal­ve­lui­den han­kin­nas­sa teh­dään yhteis­työ­tä sekä Business­Oulun orga­ni­saa­tion sisäl­lä että eri­lai­sis­sa ver­kos­tois­sa.

-Tar­pei­ta arvioi­daan suh­tees­sa laki­sää­tei­siin kou­lu­tuk­siin ja pal­ve­lu­han­kin­toi­hin. Ver­kos­tois­sa kar­toi­te­taan, mil­lai­sil­le pal­ve­luil­le on tar­vet­ta. Jos tun­nis­te­taan tar­ve vapaa­eh­toi­sel­le pal­ve­lul­le esi­mer­kik­si tie­tyl­le koh­de­ryh­mäl­le, sel­vi­te­tään mah­dol­li­suus hank­kia kyseis­tä pal­ve­lua. Jos kau­pun­gil­la ei ole tar­jo­ta juu­ri tie­tyn­tyyp­pis­tä asiak­kaan tar­vit­se­maa pal­ve­lua, sitä saat­taa myös tar­jo­ta joku työl­li­syy­den­hoi­don eko­sys­tee­min yhteis­työ­kump­pa­neis­ta.

Uute­na mah­dol­li­suu­te­na työl­li­syy­den­hoi­don ken­täl­lä on työt­tö­myys­kas­sayh­teis­työ. Vii­me vuon­na voi­maan tul­lut laki­muu­tos antaa työt­tö­myys­kas­soil­le mah­dol­li­suu­den tar­jo­ta työl­lis­ty­mis­tä tuke­via pal­ve­lui­ta jäse­nil­leen.

-Osa kas­sois­ta on läh­te­nyt aktii­vi­ses­ti tar­joa­maan omia työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­viä pal­ve­lui­taan. Kas­so­jen jäse­nil­le tar­jo­taan esi­mer­kik­si työn­ha­ku­val­men­nuk­sen tyyp­pis­tä pal­ve­lua, kuten apua työn­ha­kua­sia­kir­jo­jen laa­ti­mi­seen. Kas­soil­la on käy­tös­sä myös teko­ä­ly­poh­jai­sia työ­ka­lu­ja työn­haun tehos­ta­mi­seen.

Mui­ta toi­mi­joi­ta eko­sys­tee­mis­sä ovat esi­mer­kik­si kol­man­nen sek­to­rin toi­mi­jat ja eri­lai­set hank­keet.

-Yhtey­den­pi­to on tii­vis­tä ja jat­ku­vaa ja eri toi­mi­jat esit­te­le­vät aktii­vi­ses­ti omia pal­ve­lui­taan. Se on hyvä asia­kas­pal­ve­lun ja pal­ve­luoh­jauk­sen näkö­kul­mas­ta, kos­ka asiak­kai­ta osa­taan ohja­ta tar­peen mukaan myös mui­hin kuin työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­viin pal­ve­lui­hin. Esi­mer­kik­si amma­til­li­ses­ta kun­tou­tuk­ses­ta on vii­me kuu­kausi­na jär­jes­tet­ty usei­ta info­ti­lai­suuk­sia.

Pal­ve­lui­den vai­kut­ta­vuut­ta seu­ra­taan tilas­tois­ta, mut­ta luvut eivät ker­ro koko totuut­ta.

-On hyvä huo­mioi­da myös polut­tu­mis­nä­kö­kul­ma. Kaik­kia tie­to­ja ei mer­ki­tä jär­jes­tel­miin, esi­mer­kik­si sitä, mihin asia­kas on siir­ty­nyt työn­haun kat­kea­mi­sen jäl­keen. Olen­nai­sin tie­to on, miten asia­kas kokee itse hyö­ty­neen­sä pal­ve­lus­ta ja onko sii­tä ollut työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta hyö­tyä esi­mer­kik­si asiak­kaan amma­til­li­sen itse­tun­non ja pys­ty­vyy­den koke­muk­sen kan­nal­ta.