Romanien koulutustaso nousee kohisten – työnsaanti takkuaa

Romano Mission työntekijä Senja Valentin työskentelee palveluohjaajana Naisten Kulmassa. Hän tarjoaa tukea romaninaisille monenlaisissa käytännön tilanteissa, esimerkiksi koulutus-, työ- asunto- ja lastensuojelukysymyksissä. Valentin tietää olevansa roolimalli monelle romaninaiselle.

– Varsinkaan täällä Pohjois-Suomessa romaninaisten töissä käyminen ei ole kovin tavallista.

Senja Valentin näkee, että yksi syy tähän on työnantajien ennakkoasenteet.          

– Jotkut työnantajat sanovat, että romanin palkkaaminen on heille imagohaitta. He pelkäävät menettävänsä asiakkaansa, jos romani olisi asiakaspalvelutyössä.

– Haluaisin herätellä työnantajia huomioimaan, että romaninuoret tarvitsevat töitä, etteivät he syrjäydy. Nuoret ovat äärettömän fiksuja, myös romaninuoret. Ei se lohduta, kun sanotaan, että olet hyvä tyyppi, muttet kuitenkaan saa meiltä töitä.  

Jokainen meistä ansaitsee mahdollisuuden

Senja Valentin kertoo, että lähes parikymmentä romaninuorta on lähivuosina valmistumassa ammattiin. Osaajia saadaan useille aloille; catering, logistiikka, tekniikka sekä sosiaali- ja terveysala.  

– Harjoittelupaikkoja on usein vaikea saada, minkä vuoksi valmistunenkin saattaa viivästyä.

– Toivon, ettei työnantaja katsoisi ensimmäisenä, mitä kulttuuria nuori edustaa, vaan kiinnittäisi huomion siihen, miten nuori on suoriutunut opiskeluista ja millainen ansioluettelo hänellä on. Nuorta pitäisi katsoa yksilönä ja antaa hänelle mahdollisuus. Romani on äärimmäisen hyvä työntekijä, kun vain saa siihen mahdollisuuden. Puhutaan, että romanit eivät tee töitä, mutta usein syy on siinä, ettei siihen edes anneta tilaisuutta.

Senja Valentin näyttää itse esimerkkiä ja on ottanut työharjoitteluun sosionomiksi Diakissa opiskelevan Maruska Lindemanin.

– Olen säästynyt opiskelu- ja työelämässä pahimmalta, mutta kyllä hiljaisempi tai näkyvämpikin syrjintä on osa jokaisen romanin arkea; esimerkiksi kaupassa vartijat seuraavat perässä. Olenkin oppinut kauppareissuilla olemaan koskematta mihinkään ylimääräiseen ja kehottanut lapsiani toimimaan samalla tavalla, kertoo Lindeman.

– Halveksiva asenne näkyy yleisenä asenneilmapiirinä ja somen palstoilla päivittäin.

Aluksi monella ei ole edes unelmaa

Naisten Kulma on kymmenkunta vuotta Oulussa toiminut matalan kynnyksen kohtaamispaikka romaninaisille. Asiakkaita on kuukausittain muutama kymmen, osaa heistä autetaan etänä. Työ on valtakunnallista, asiakkaita on eri puolilta Suomea.

Senjalla on Naisten Kulmalla työpari ja tällä hetkellä myös harjoittelija 10 viikon ajan.

– Lisäksi meillä on työkokeilijoita. Joskus he piipahtavat Kulmalla lastensakin kanssa. On hieno askel eteenpäin, kun lapsi voi kertoa päiväkodissa, että äiti on töissä.

Naisten Kulman tilat ovat kerrostalohuoneistossa, jossa työkokeilijat tekevät tavallisia kotitöitä; laittavat ruokaa, ompelevat ja siivoavat. Lisäksi tiloissa kokoontuu voimaannuttavia keskusteluryhmiä.

– Aika monella ei ole tänne tullessaan unelmaa tai ajatusta, että lähtisi opiskelemaan. Mutta kun meillä aikansa on, mieli usein muuttuu.

Valentin kertoo, että romanien koulutushistoria on lyhyt, koska hänen oman ikäluokkansa vanhemmat ja isovanhemmat elivät kiertolaiselämää. Ei ollut kotia.

– Minä olen saanut elää pysyvässä kodissa ja minun ikäisiäni on jo enemmän kouluttautunut. Sanoisin, että romanien kouluttautuminen on alkanut -90-luvulta.

–  Uudenlaisessa tavassa elää tarvitsevat tukea niin vanhemmat kuin lapsetkin. On tärkeää, että romanit tietävät historiastaan, siitä, mikä juontaa juurensa mihinkin, jotta minäkuva vahvistuu.

Asiakastyön lisäksi Senjan tehtäviin kuuluvat muun muassa konsultoinnit romanikulttuurista eri viranomaistahoille sekä oppilaitosten ja työyhteisöjen tutustuttaminen romanikulttuuriin.

– Eilen meillä kävi opiskelijaryhmä Haapavedeltä kuulemassa romanikulttuurista.

Naisten Kulmassa tuetaan myös rikoskierteeseen joutuneita naisia ja heidän perheitään.

– Meillä pystyy suorittamaan yhdyskuntapalvelua ja valvottua koevapautta. Teemme yhteistyötä muun muassa Oulun ja Kestilän vankiloiden kanssa.  

Senja tekee työtä sydämellä

Senja on työskennellyt Naisten Kulmassa sen perustamisesta alkaen. Toiminta on lähtenyt liikkeelle vuonna 2010 Vanajan vankilasta, josta sitä lähdettiin pilotoimaan Ouluun. Senja ajautui tehtäväänsä sattumien kautta.

– Olen ensimmäiseltä ammatiltani suurtalouskokki ja työskentelin henkilöstöravintolassa, kun minua kysyttiin töihin Naisten Kulmaan. Epäröin ensin, mutta sillä tiellä olen edelleen. Myöhemmin opiskelin töiden ohella sosionomi-diakoniksi.

Senja kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa, että saa tehdä juuri tätä työtä.

– Tämä työ on osa minua. Pystyn työn kautta tekemään sitä, mikä on lähellä sydäntäni.