Roma­nien kou­lu­tus­ta­so nousee kohis­ten – työn­saan­ti tak­ku­aa

Roma­no Mis­sion työn­te­ki­jä Sen­ja Valen­tin työs­ken­te­lee pal­ve­luoh­jaa­ja­na Nais­ten Kul­mas­sa. Hän tar­jo­aa tukea roma­ni­nai­sil­le monen­lai­sis­sa käy­tän­nön tilan­teis­sa, esi­mer­kik­si koulutus‑, työ- asun­to- ja las­ten­suo­je­lu­ky­sy­myk­sis­sä. Valen­tin tie­tää ole­van­sa roo­li­mal­li monel­le roma­ni­nai­sel­le.

- Var­sin­kaan tääl­lä Poh­jois-Suo­mes­sa roma­ni­nais­ten töis­sä käy­mi­nen ei ole kovin taval­lis­ta.

Sen­ja Valen­tin näkee, että yksi syy tähän on työ­nan­ta­jien ennak­koa­sen­teet.          

- Jot­kut työ­nan­ta­jat sano­vat, että roma­nin palk­kaa­mi­nen on heil­le ima­go­hait­ta. He pel­kää­vät menet­tä­vän­sä asiak­kaan­sa, jos roma­ni oli­si asia­kas­pal­ve­lu­työs­sä.

- Haluai­sin herä­tel­lä työ­nan­ta­jia huo­mioi­maan, että roma­ni­nuo­ret tar­vit­se­vat töi­tä, ettei­vät he syr­jäy­dy. Nuo­ret ovat ääret­tö­män fik­su­ja, myös roma­ni­nuo­ret. Ei se loh­du­ta, kun sano­taan, että olet hyvä tyyp­pi, mut­tet kui­ten­kaan saa meil­tä töi­tä.  

Jokai­nen meis­tä ansait­see mah­dol­li­suu­den

Sen­ja Valen­tin ker­too, että lähes pari­kym­men­tä roma­ni­nuor­ta on lähi­vuo­si­na val­mis­tu­mas­sa ammat­tiin. Osaa­jia saa­daan useil­le aloil­le; cate­ring, logis­tiik­ka, tek­niik­ka sekä sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­la.  

- Har­joit­te­lu­paik­ko­ja on usein vai­kea saa­da, min­kä vuok­si val­mis­tu­nen­kin saat­taa vii­väs­tyä.

- Toi­von, ettei työ­nan­ta­ja kat­soi­si ensim­mäi­se­nä, mitä kult­tuu­ria nuo­ri edus­taa, vaan kiin­nit­täi­si huo­mion sii­hen, miten nuo­ri on suo­riu­tu­nut opis­ke­luis­ta ja mil­lai­nen ansio­luet­te­lo hänel­lä on. Nuor­ta pitäi­si kat­soa yksi­lö­nä ja antaa hänel­le mah­dol­li­suus. Roma­ni on äärim­mäi­sen hyvä työn­te­ki­jä, kun vain saa sii­hen mah­dol­li­suu­den. Puhu­taan, että roma­nit eivät tee töi­tä, mut­ta usein syy on sii­nä, ettei sii­hen edes anne­ta tilai­suut­ta.

Sen­ja Valen­tin näyt­tää itse esi­merk­kiä ja on otta­nut työ­har­joit­te­luun sosio­no­mik­si Dia­kis­sa opis­ke­le­van Marus­ka Lin­de­ma­nin.

- Olen sääs­ty­nyt opis­ke­lu- ja työ­elä­mäs­sä pahim­mal­ta, mut­ta kyl­lä hil­jai­sem­pi tai näky­väm­pi­kin syr­jin­tä on osa jokai­sen roma­nin arkea; esi­mer­kik­si kau­pas­sa var­ti­jat seu­raa­vat peräs­sä. Olen­kin oppi­nut kaup­pa­reis­suil­la ole­maan kos­ke­mat­ta mihin­kään yli­mää­räi­seen ja kehot­ta­nut lap­sia­ni toi­mi­maan samal­la taval­la, ker­too Lin­de­man.

- Hal­vek­si­va asen­ne näkyy ylei­se­nä asen­neil­ma­pii­ri­nä ja somen pals­toil­la päi­vit­täin.

Aluk­si monel­la ei ole edes unel­maa

Nais­ten Kul­ma on kym­men­kun­ta vuot­ta Oulus­sa toi­mi­nut mata­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka roma­ni­nai­sil­le. Asiak­kai­ta on kuu­kausit­tain muu­ta­ma kym­men, osaa heis­tä aute­taan etä­nä. Työ on val­ta­kun­nal­lis­ta, asiak­kai­ta on eri puo­lil­ta Suo­mea.

Sen­jal­la on Nais­ten Kul­mal­la työ­pa­ri ja täl­lä het­kel­lä myös har­joit­te­li­ja 10 vii­kon ajan.

- Lisäk­si meil­lä on työ­ko­kei­li­joi­ta. Jos­kus he pii­pah­ta­vat Kul­mal­la las­ten­sa­kin kans­sa. On hie­no askel eteen­päin, kun lap­si voi ker­toa päi­vä­ko­dis­sa, että äiti on töis­sä.

Nais­ten Kul­man tilat ovat ker­ros­ta­lo­huo­neis­tos­sa, jos­sa työ­ko­kei­li­jat teke­vät taval­li­sia koti­töi­tä; lait­ta­vat ruo­kaa, ompe­le­vat ja sii­voa­vat. Lisäk­si tilois­sa kokoon­tuu voi­maan­nut­ta­via kes­kus­te­lu­ryh­miä.

- Aika monel­la ei ole tän­ne tul­les­saan unel­maa tai aja­tus­ta, että läh­ti­si opis­ke­le­maan. Mut­ta kun meil­lä aikan­sa on, mie­li usein muut­tuu.

Valen­tin ker­too, että roma­nien kou­lu­tus­his­to­ria on lyhyt, kos­ka hänen oman ikä­luok­kan­sa van­hem­mat ja iso­van­hem­mat eli­vät kier­to­lai­se­lä­mää. Ei ollut kotia.

- Minä olen saa­nut elää pysy­väs­sä kodis­sa ja minun ikäi­siä­ni on jo enem­män kou­lut­tau­tu­nut. Sanoi­sin, että roma­nien kou­lut­tau­tu­mi­nen on alka­nut ‑90-luvul­ta.

-  Uuden­lai­ses­sa tavas­sa elää tar­vit­se­vat tukea niin van­hem­mat kuin lap­set­kin. On tär­ke­ää, että roma­nit tie­tä­vät his­to­rias­taan, sii­tä, mikä juon­taa juu­ren­sa mihin­kin, jot­ta minä­ku­va vah­vis­tuu.

Asia­kas­työn lisäk­si Sen­jan teh­tä­viin kuu­lu­vat muun muas­sa kon­sul­toin­nit roma­ni­kult­tuu­ris­ta eri viran­omais­ta­hoil­le sekä oppi­lai­tos­ten ja työyh­tei­sö­jen tutus­tut­ta­mi­nen roma­ni­kult­tuu­riin.

- Eilen meil­lä kävi opis­ke­li­ja­ryh­mä Haa­pa­ve­del­tä kuu­le­mas­sa roma­ni­kult­tuu­ris­ta.

Nais­ten Kul­mas­sa tue­taan myös rikos­kier­tee­seen jou­tu­nei­ta nai­sia ja hei­dän per­hei­tään.

- Meil­lä pys­tyy suo­rit­ta­maan yhdys­kun­ta­pal­ve­lua ja val­vot­tua koe­va­paut­ta. Teem­me yhteis­työ­tä muun muas­sa Oulun ja Kes­ti­län van­ki­loi­den kans­sa.  

Sen­ja tekee työ­tä sydä­mel­lä

Sen­ja on työs­ken­nel­lyt Nais­ten Kul­mas­sa sen perus­ta­mi­ses­ta alkaen. Toi­min­ta on läh­te­nyt liik­keel­le vuon­na 2010 Van­ajan van­ki­las­ta, jos­ta sitä läh­det­tiin pilo­toi­maan Ouluun. Sen­ja ajau­tui teh­tä­vään­sä sat­tu­mien kaut­ta.

- Olen ensim­mäi­sel­tä amma­til­ta­ni suur­ta­lous­kok­ki ja työs­ken­te­lin hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa, kun minua kysyt­tiin töi­hin Nais­ten Kul­maan. Epä­röin ensin, mut­ta sil­lä tiel­lä olen edel­leen. Myö­hem­min opis­ke­lin töi­den ohel­la sosio­no­mi-dia­ko­nik­si.

Sen­ja kokee ole­van­sa etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa, että saa teh­dä juu­ri tätä työ­tä.

- Tämä työ on osa minua. Pys­tyn työn kaut­ta teke­mään sitä, mikä on lähel­lä sydän­tä­ni.