Selkeät askeleet kasvuun tekoälyä hyödyntäen – NorthernGlow 2024

Northern Glow  -bisnesfoorum houkutteli tekoälyaiheiden pariin yli 260 tapahtumavierasta. Tekoäly kasvun vauhdittajana -teema rakentui alan huippujen puheenvuoroista, jotka ohjasivat uusiin tapoihin toimia tekoälyn kanssa ja selkeisiin esimerkkeihin tekoälyn myötä rakennettavista liiketoimintahyödyistä.

Tapahtuman avasi yrittäjä ja teknologiavaikuttaja Maria Ritola herättäen todellisuuteen, että tekoäly on täällä ja nyt, ja muuttaa koko ajan organisaatioiden toimintatapaa. Hän kuvaili tämän näkyvän esimerkiksi erilaisissa suositustoiminnoissa, jotka perustuvat esimerkiksi aikaisempiin ostoksiin, tai tuotantotoiminnan laadun kehittämisessä. Ritola selvitti reaaliaikaisella kyselytyökalulla, kuinka yritykset hyödyntävät tekoälyä – ei lainkaan -vastauksia oli nolla prosenttia.

– Tekoäly muuttaa toimintaa perustavanlaatuisella tavalla. Samalla tavalla kuin esimerkiksi koronan myötä tuli digiloikka monissa palveluissa, sanoi Kananen.

– Lopulta kaikessa on kyse myös johtamisesta: tavoitteet, prosessit ja järjestelmät sekä data, hän ohjasi näkemään tekoälyn liiketoimintaa uudelleenjärjestelevänä voimana.

Daniel Hulme, Satalian perustaja ja operatiivinen johtaja sekä Chief AI Officer WPP:ltä, tiivisti tekoälyn hyödyntämisen painopisteitä näin: tehtävien automatisointi, ihmisen representaatiot ja ns. laajennukset kuten avatarit, sisällöntuotanto, kompleksinen päätöksenteko ja oivallusten ja johtopäätösten vetäminen esimerkiksi koneoppisen ja datan kautta.

Suomessa on olemassa tekoälystä kiinnostuneiden toimijoiden ja yritysten verkosto, AI Finland. Sen johtaja Karoliina Partanen kertoi suomalaisten yritysten olevan vielä alkuvaiheessa tekoälyn hyödyntämisessä. AI Finlandin tavoitteena on nopeuttaa tekoälyn soveltamista ja kehittämistä suomalaisella kentällä. He tarjoavat esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja toimialarajat ylittävää osaamisen ja tiedon jakamista.

Sovella tekoälyä ensin yhdessä asiassa arjessasi

Mitä tekoälystä olisi hyvä tietää? Vastauksia hahmotteli Antti Merilehto, tekoäly-yrittäjä ja bestselling tietokirjailija.

– Ensinnäkin, käyttäessämme tekoälysovelluksista maksullista versiota, antamamme data ei päädy ulkopuolisille. Se riski poistuu maksullisia lisenssejä käyttäessä. Riskit ovat niillä yrityksillä, jotka eivät ota käyttöön tekoälyä, totesi Merilehto heti puheenvuoronsa alkuun.

– Tekoälyllä kannattaa teettää toistuvat ja kaavamaiset tehtävät, jotka muutenkin kuuluisivat koneen tekemiksi, täsmensi Merilehto ajatustaan tekoälytyökalujen käytöstä.

Kun on päässyt alkuun, tulee miettiä, kuinka omaa työtään voi tehdä tehokkaammin teknologioita hyödyntämällä.

– Miten voimme palvella asiakastamme paremmin? Tekoälyllä voi olla siinä monta roolia, Meriläinen vie aihetta eteenpäin.

Käytännönesimerkiksi hän nosti kiinteistövälittäjän, joka haluaa nopeasti luoda esittelytekstin kolmen makuuhuoneen rivitaloasunnosta. Promptin, eli suomen kielellä kehotteen, tulee sisältää ohje, jonka mukaan tekoäly tehtäväänsä toteuttaa, kuten sanat ”toimi kuin sisällöntuottaja”. Lisäksi kehotteen pitää sisältää hyvä kuvaus tavoitellusta lopputuloksesta.

– Ei ole mahdollista sanoa, että koko internetin osaamisesta eri ole apua minun työhöni. Tässä esimerkissä tekoälyllä on pääsy kaikkiin Oikotien ja Etuoven myynti-ilmoituksiin. Kuvauksessa lukee valoisa olohuone, ja sitä rataa, Meriläinen tiivisti.

Meriläinen nosti esiin tunteista puhumisen tärkeyden.

– Jos näppäimistö on osa työtä, työ tulee muuttumaan. Ihmisiä pelottaa voiko tekoäly viedä heidän työnsä. Jos tunteita ja pelkoja ei käydä läpi, työkalut eivät tule kunnolla käyttöön.

Tekoälyn askeleet yritysten arjessa

Pelko työn menettämisestä nousi esiin myös Fazerin Group AI Lead Aki Yrjölän puheenvuorossa. Hän muistutti, että Copilot ei vie töitä, mutta sellainen henkilö, joka hyödyntää tekoälyä töissään, voi viedä ne.

Case Fazer tarjosi konkretiaa tekoälyn käyttöönotosta yrityksessä. Tekoälyn hyödyntämisestä tehtiin projekti, jolle haettiin myös rahoitusta.

– Tavoitteena oli saada työntekijöille tehokkuutta, mutta luoda sitä kautta myös parempaa hyvinvointia. Pyrimme kouluttamaan koko henkilöstön ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi koulutuksia siitä, kuinka minä käytän parhaiten tekoälyä Excelissä, Yrjölä kuvaili.

Fazerin projekti sisälsi koulutuksia, kanavia tiedon ja opitun jakamiseen, vertaistukea, mentoritoimintaa ja tehokkuuden sekä hyvinvoinnin mittaamista. Yli 50 koulutuksen painopisteet jakautuivat perustasosta syvällisempään, inspiraatiopäiviin ja tiimikoulutuksiin sekä AI-klinikoihin. Pilottihankkeen kesto oli Fazerilla neljä kuukautta, se sisälsi 300 käyttäjää, yli 15 eri osastoa ja yli sata erilaista tehtävänimikettä. Tietoa ja osaamista tehtiin kunnollisella volyymillä tulosten selvittämiseksi.

Aki Yrjölän vinkit tekoälyn käyttöönottoon ovat nämä: kouluta paljon, pidä klinikoita, jaa tietoa ja ylläpidä tietotasoa sekä määrittele alkuun käyttötapoja ja esimerkkejä tehtävä- ja osastokohtaisesti.

Tekoälyratkaisut ovat todellisuutta myös PostiGroupin arjessa. Tiedonhallinnan johtava asiantuntija Tommi Vihervaara kertoi tekoälyn olevan laajasti käytössä Postin toiminnassa: pakettien noutoennusteissa, reittioptimoinneissa ja asiakaspalautteiden hallinnassa. Vihervaara katsoo tekoälyä tiedonkeruun näkökulmasta ja muistuttaa datan keräämisen ja hallinnan merkityksestä.

– Tärkeintä datatyötä tekevät ihmiset, joilla ei ole ”data”-sanaa tittelissään. Heidät tulee ohjeistaa datan kanssa toimimiseen. Datasta pitää huolehtia samalla tavalla, kuin mistä tahansa voimavarasta tai omaisuudesta, sillä vain laadukas datan käyttö mahdollistaa tekoälyn oikean hyödyntämisen.