Tape­til­la seu­dun suu­rim­pien työ­nan­ta­jien osaa­mis­tar­peet

Kuva: Työn Tai­ta­jien Eeme­li Alan­ne esit­te­li Poh­joi­sen tule­vai­suus ‑kam­pan­jan, jon­ka tavoit­tee­na on edis­tää nuor­ten työl­lis­ty­mis­tä.

Työn Tai­ta­jien ope­tus­hen­ki­lös­töl­le suun­nat­tu tapah­tu­ma­sar­ja jat­kui tee­mal­la Suu­rim­mat työl­lis­tä­jät Oulun seu­dul­la. Oulun seu­dun suu­ret työ­nan­ta­jat esit­te­li­vät toi­min­taan­sa, työ­teh­tä­vi­ään ja eri­lai­sia reit­te­jä nii­den pariin. Puhu­jien vies­ti nuo­ril­le oli sel­keä: oma pol­ku löy­tyy kokei­le­mal­la, oppi­mal­la ja tart­tu­mal­la roh­keas­ti uusiin mah­dol­li­suuk­siin.

Sto­ra Enso tar­jo­aa lukui­sia ura­pol­ku­ja

Sto­ra Enson Kai­sa Saa­ri­jär­vi esit­te­li yri­tyk­sen työ­teh­tä­viä sekä kou­lu­tus- ja ura­pol­ku­ja, joi­ta voi olla yhtä mon­ta kuin työn­te­ki­jää­kin. Työn­te­ki­jän osaa­mi­nen ja kyky oppia uut­ta on kes­kiös­sä, ei pel­käs­tään kou­lu­tus­taus­ta. Yri­tys tar­jo­aa­kin vuo­sit­tain yli sadal­le kesä­työn­te­ki­jäl­le mah­dol­li­suu­den pääs­tä tutus­tu­maan alaan.

Saa­ri­jär­ven mukaan teh­taal­la työs­ken­te­lee kah­dek­san eri­lais­ta työ­ryh­mää, ja työ­teh­tä­viä löy­tyy sekä tuo­tan­non että toi­mis­ton puo­lel­ta. Sto­ra Enso työl­lis­tää sekä amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­nei­ta prosessi‑, kone‑, sähkö‑, auto­maa­tio- ja labo­ra­to­rio­alan osaa­jia

että ammat­ti­kor­kea­kou­lu- ja yli­opis­to­taus­tai­sia asian­tun­ti­joi­ta insinööri‑, suun­nit­te­lu- ja kehi­tys­teh­tä­viin.

–  Teh­tä­vä­koh­tai­nen ammat­ti­tai­to kehit­tyy työ­tä teke­mäl­lä, opin­nois­ta hae­taan vain val­miu­det työ­elä­mään ja työ­teh­tä­viin. Kenel­tä­kään ei odo­te­ta val­miut­ta kaik­keen heti opin­nois­ta val­mis­tut­tu­aan. Työs­sä tar­vit­ta­va eri­tyis­osaa­mi­nen opi­taan usein käy­tän­nön työ­teh­tä­vis­sä, Saa­ri­jär­vi tote­si.

Oulun kau­pun­gil­la omal­la aktii­vi­suu­del­la pää­see pit­käl­le

Oulun kau­pun­gin hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Char­lot­ta Rahi­kai­nen esit­te­li kau­pun­gin uut­ta Poh­joi­sen lois­te! –  Oulu 2035 ‑stra­te­gi­aa. Stra­te­gian tavoit­tee­na on, että Oulun kau­pun­gis­sa on vuo­teen 2035 men­nes­sä 240 000 asu­kas­ta ja uusia työ­paik­ko­ja on tul­lut 2000 vuo­sit­tain.

Oulun kau­pun­gin suu­rin toi­mia­la on sivis­tys- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, johon kuu­lu­vat muun muas­sa var­hais­kas­va­tus, perus­o­pe­tus, nuo­ri­so­pal­ve­lut, lukio­kou­lu­tus, kult­tuu­ri- ja lii­kun­ta­pal­ve­lut sekä hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen. Orga­ni­saa­tion sisäl­tä löy­tyy pal­jon eri ammat­ti­ni­mik­kei­tä ja työ­teh­tä­viä. Rahi­kai­nen ker­toi kau­pun­gin kehit­tä­vän par­hail­laan uusia pol­ku­ja nuo­ril­le, kan­sain­vä­li­sil­le osaa­jil­le sekä har­joit­te­li­joil­le.

Rahi­kai­nen koros­ti moniin teh­tä­viin liit­ty­vän laki­sää­tei­siä kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sia, mut­ta työ­urat eivät aina ete­ne suo­ra­vii­vai­ses­ti. Hänen oma uran­sa alkoi K‑Raudassa kas­sal­la ja toi­mis­to­teh­tä­vis­sä. Aktii­vi­suus ja halu oppia joh­ti­vat myö­hem­min esi­hen­ki­lö­har­joit­te­luun ja vas­tuul­li­sem­piin teh­tä­viin.

– Omal­la aktii­vi­suu­del­la pää­see pit­käl­le, Rahi­kai­nen mai­nit­si kan­nus­tuk­se­na kai­kil­le.

Nokial­la työn­te­ki­jöi­den työ­urat voi­vat yllät­tää

Oulus­sa Nokial­la työs­ken­te­lee noin 3 000 hen­ki­löä, ja hen­ki­lös­tö edus­taa yli 40 kan­sal­li­suut­ta. Yri­tys työl­lis­tää vuo­sit­tain 200–500 opis­ke­li­jaa työ­har­joit­te­lu­jen ja kesä­töi­den kaut­ta.

Nokian edus­ta­jan Riik­ka Tur­pei­sen mukaan Nokia tar­vit­see hyvin eri­lai­sia osaa­jia. Insi­nöö­rien lisäk­si yri­tyk­seen työl­lis­tyy kaup­pa­tie­tei­den, huma­nis­tis­ten alo­jen sekä ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sen osaa­jia. Nokial­la mate­ma­tii­kan, pro­ses­si­tek­nii­kan ja datan käy­tön hal­lin­ta on suu­res­sa roo­lis­sa. Myös teko­ä­ly­osaa­mi­sen mer­ki­tys kas­vaa jat­ku­vas­ti. Tek­ni­sen osaa­mi­sen lisäk­si Tur­pei­nen koros­ti yhteis­työ­ky­kyä, englan­nin kie­len käyt­töä, ver­kos­toi­tu­mis­ta ja esiin­ty­mis­tai­to­ja.

–  Tyy­pil­li­nen opis­ke­li­jan ura­pol­ku Nokial­la alkaa usein kesä­työ­har­joit­te­lus­ta, jon­ka jäl­keen opis­ke­li­ja voi jat­kaa osa-aikai­se­na työn­te­ki­jä­nä, teh­dä opin­näy­te­työn yri­tyk­sel­le ja pää­tyä vaki­tui­seen työ­suh­tee­seen, hän ker­toi.

Tur­pei­sen oma ura­pol­ku on poik­keuk­sel­li­nen. Hän opis­ke­li yli­opis­tos­sa kir­jas­to­tie­det­tä, arkeo­lo­gi­aa sivuai­nee­naan ja haa­vei­li arkeo­lo­gi­sis­ta kai­vauk­sis­ta, mut­ta pää­tyi­kin lopul­ta tek­no­lo­gia-alal­le Nokial­le.

– Kou­lu­tus- ja työ­pol­ku voi olla hyvin väri­käs. Ei tar­vit­se tie­tää läh­tö­pis­tees­sä, mis­sä on maa­li.

Poh­de tar­vit­see tule­vai­suu­des­sa­kin hoi­ta­via käsiä

Vuon­na 2023 perus­tet­tu Poh­de yhdis­ti 30 kun­nan sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut saman orga­ni­saa­tion alle. Alan kou­lu­tuk­sis­sa pai­not­tu­vat amma­til­li­set kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set, mut­ta työs­sä tar­vi­taan myös vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja, kykyä kysee­na­lais­taa toi­min­ta­ta­po­ja sekä aitoa halua aut­taa ihmi­siä.

Poh­teen HR-asian­tun­ti­ja Kata­rii­na Huh­ta­la nos­ti esiin sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan kas­va­van hen­ki­lös­tö­tar­peen. Hänen mukaan­sa tule­vai­suu­den työ­elä­mäs­sä koros­tu­vat empaat­ti­suus, vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ja tek­no­lo­gian hyö­dyn­tä­mi­nen.

Huh­ta­lan oma työ­ura on kul­ke­nut lähi­hoi­ta­jas­ta sai­raan­hoi­ta­jak­si ja edel­leen hen­ki­lös­tö­hal­lin­non asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin. Hän sanoi, että työ­mah­dol­li­suuk­sia alal­la on pal­jon, ja ura­suun­ni­tel­mien on sal­lit­tua muut­tua mat­kan var­rel­la.

Huh­ta­la ker­toi tek­no­lo­gian roo­lin kas­va­van myös hoi­toa­lal­la. Digi­taa­li­set rat­kai­sut ja teko­ä­ly näh­dään sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lal­la ennen kaik­kea työn tuke­na. Esi­mer­kik­si etä­ko­ti­hoi­to­pal­ve­lut mah­dol­lis­ta­vat ikäih­mis­ten tuke­mi­sen video­yh­tey­den avul­la. Ammat­ti­tai­toon kuu­luu kyky omak­sua uut­ta tek­no­lo­gi­aa ja digi­taa­li­sia työ­ka­lu­ja, jot­ta työn teke­mi­nen hybri­diym­pä­ris­tös­sä onnis­tuu.

Poh­de tar­jo­aa opis­ke­li­joil­le har­joit­te­lu­paik­ko­ja ja väy­län työ­elä­mään. Jo ensim­mäi­nen työ­har­joit­te­lu voi joh­taa sijai­suuk­siin tai keik­ka­työ­hön Kun­ta­rek­ryn kaut­ta.

– Luo­daan yhdes­sä kan­nus­ta­vaa mie­li­ku­vaa alas­ta nuo­ril­le, sil­lä hoi­ta­via käsiä tar­vi­taan tule­vai­suu­des­sa­kin sosiaali‑, ter­veys- ja pelas­tusa­lal­le, Huh­ta­la kehot­ti puheen­vuo­ron­sa päät­teek­si.