Julkaistu 31.8.2022 keskiviikko

Työn Taitajat avasi kiertotalouden synnyttämiä osaajatarpeita opinto-ohjaajille

Opo-päivä on Työn Taitajien huhtikuussa 2022 pilotoitu tuote. Yhden lukuvuoden aikana järjestetään BusinessAsemalla kuusi Opo-päivää, joihin voivat osallistua Pohjois-Pohjanmaan opinto-ohjaajat.

Tavoitteena on tukea opinto-ohjaajia heidän sekä yksittäisen nuoren että tulevaisuuden kannalta merkittävässä työssään alati muuttuvassa työelämässä. Syyslukukauden ensimmäisen tapahtuman teemana oli kiertotalous ja kestävä kehitys.

Kestävä kehitys on merkittävin tulevaisuuden työelämätaito

Opo-päivän tavoitteena oli avata nuoria tulevaisuuden työelämään ohjaaville, mitä kiertotalous on ja millaisia työelämätaitoja se edellyttää. Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportissa (2019) arvioidaan kestävän kehityksen olevan merkittävin tulevaisuuden työelämätaito. Opo-päivän toteutuksessa olivat mukana useat Oulun seudun kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntijat yrityksistä, oppilaitoksista ja Oulun kaupungilta. Tapahtumassa käsiteltiin yhteisesti sitä, mitä kiertotalous ja kestävä kehitys työelämätaitona ja -valmiutena tarkoittaa sekä millaisia opintomahdollisuuksia Oulussa on ja millaista kiertotalousosaamista Oulun seudun yrityksissä jo nyt on. Tapahtumassa esiteltiin myös muutama Oulun seudulla käynnissä olevista kestävää kehitystä edistävistä hankkeista.

Kiertotalous synnyttää uusia osaajatarpeita ja koulutustarpeita

”Kiertotalous merkitsee muutosta kaikkeen, mitä ihminen tekee, ja kiertotalous muuttaa koko talousmallin”, totesi tapahtuman avauspuheenvuoron pitänyt Katri Luoma-aho BusinessOulusta.

Uusia osaajatarpeita syntyy esimerkiksi kiertotalous- ja digitalisaatio-osaamistarpeiden yhdistelmänä ja toisaalta taas vanhempien ammattien, kuten ompelijan, suuterin tai räätälin, osaamistarve kasvaa merkittävästi. Tuotteen elinkaaren pidentämiseksi tarvitaan kiertotalouden mukainen suunnittelu (circular design) osaksi yritysten strategiaa.

”Ydinajatus on muuttaa arvontuoton mallia ja pitää materiaali kierrossa mahdollisimman pitkään. Suunnittelu on keskeisessä roolissa mahdollistaen sen, että tavarat ovat huollettavissa, korjattavissa ja tavaroita yhteiskäytetään.”

”Kiertotaloudessa on oikeastaan kyse arkijärjen käyttämisestä ja siitä, että toisen romu on toisen aarre. Tätä kautta vanhempien ammattien osaamistarve tulee nousemaan”, kiteytti Mikko Veijola Taitonetiltä.

”Kiertotalous ei ole yksiselitteinen asia, vaan jokainen katsoo sitä omasta näkökulmastaan. Poikkitieteellisen osaamisen tarve on keskeistä eivätkä tutkintorakenteet voi olla liian tiukkoja. Tarvitaan eri alojen välistä yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista”, kertoi Elisa Koivuranta Oulun yliopistolta.

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennetaan kokonaista uutta, syksyllä 2023 alkavaa opinto-ohjelmaa kiertotalouteen. Tutkinto on suunniteltu tiiviisti Pohjois-Suomen yritysten sekä metsä-, kemian- ja elintarviketeollisuuden edunvalvontajärjestöjen kanssa. Lisäksi on olemassa pienempiä opintokokonaisuuksia, ja yhteistyötä tehdään Oulun yliopiston kanssa.

”Kiertotalous liittyy kaikkiin tuotannon aloihin ja on yksi megatrendeistä, joka muuttaa lähes jokaista työtä”, muistutti Joni Kostamo Oulun ammattikorkeakoulusta.

Kiertotalous ja kestävä kehitys työyhteisössä ja osaamisessa näkyy monin tavoin

Kun puhutaan kiertotaloudesta ja kestävyydestä, mainitaan usein termit hukan minimointi ja arvon säilyttäminen. Nämä ovat monelle hyvin abstrakteja käsitteitä. Lisäksi kyse on paljon monikerroksisemmasta teemasta.

”Kestävyyden ytimessä on esimerkiksi moninaisuus työyhteisössä eli yritykseen pitää saada osaamiseltaan ja taustoiltaan erilaisia osaajia”, totesi Janne Hietaniemi BusinessOulusta.

”Kestävyys näkyy työyhteisössä siten, että valinnat tehdään vastuullisesti unohtamatta sosiaalista kestävyyttä”, Sanna Taskila Maconilta jatkoi.

Joskus työntekijän työminän ja arkiminän ajattelutapa eivät kohtaa. Mikko Veijola kertoi, että heidän työntekijöikseen on valikoitunut henkilöitä, joille kiertotalous on osa arvomaailmaa. Näin he kokevat vahvasti, että heidän tekemällään työllä on merkitystä.

Kysyttäessä, mikä on työelämätaitojen ytimessä, kun ajatellaan kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa, niin Janne, Sanna kuin Mikkokin nostavat esille kyvyn ajatella myös toisenkin osapuolen hyötyä eli empatiakyvyn. Tärkeää ovat myös ekosysteemiajattelu, yhteistyökyky ja hyvän arjen ymmärtäminen. Myös uteliaisuus on tärkeää, sillä ilman sitä ei huomaa lukuisia kiertotalouden mahdollisuuksia.

Kaikki yritykset ovat kiertotalousyrityksiä vuonna 2030

Yhä useampi yritys huomioi alasta riippumatta kiertotalouden ja kestävän kehityksen osana liiketoimintansa strategiaa. Oulun seudulta löytyy jo nyt kymmenittäin esimerkkejä kiertotalousinnovaatioista, joista Janne Hietaniemi nosti esille Manna Insectin toukista valmistettavan proteiinin, jonka kehityksessä yliopistotutkimus on ollut mukana, sekä Haurun älykkään jätehuollon.

”Vuonna 2030 Suomen liiketoimintaympäristössä ei ole mahdollista, että löytyisi yrityksiä, jotka eivät toimi kiertotalouden mukaisesti. Tätä vauhdittavat lainsäädäntö, taloudelliset syyt, ruokaketjun paineet, kuluttamisen muuttuminen ja digitalisaatio”, totesi Sanna Taskila.

Mikko Veijola lisäsi, ettei myöskään rahoitusta ei saa, mikäli kiertotaloutta ei ole liiketoiminnassa huomioitu. Se on suuressa määrin ehto myös sijoituksille.

Kestävää tulevaisuutta luodaan yhteistyöllä

Tapahtumassa nousi esille merkittävästi se, että kestävä tulevaisuus luodaan yhteistyöllä. Tarvitaan eri toimialojen yritysten välistä yhteistyötä sekä eri organisaatioiden ja kaupungin välistä yhteistyötä. Jussi Tomberg Oulun kaupungilta korosti myös nuorten osallistamista kestävän tulevaisuuden suunnitteluun. Opo-päivä itsessään oli hyvä osoitus siitä, miten hyvin onnistutaan, kun yhdistetään eri toimijoiden osaaminen ja tekeminen.

Seuraavien Opo-päivien ilmoittautuminen on auki:

Lisätietoja:

Tiina Haapaniemi
BusinessOulu
050 302 3196
tiina.haapaniemi@businessoulu.com

Eemeli Alanne
Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut
0401825114
eemeli.alanne@ouka.fi