Työvoimauudistuksen tulos tehdään yhdessä

Lakisääteisten työvoima- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2025 valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille. TE-toimistojen toiminta lakkaa, ja työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien palveluiksi. Valtioneuvosto vahvisti helmikuun lopulla Suomeen muodostuvat 45 työllisyysaluetta.

Oulun seudulle muodostuu työllisyysalue, jonka 11 kuntaa ovat hyväksyneet yhteistoimintasopimuksen. Työllisyysalueen toimintaa valmistellaan kuntien tiiviissä yhteistyössä hyödyntäen aiemmin opittua ja TE-hallinnon asiantuntemusta. Alueen työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) on reilut 130 000 henkilöä.

Kunnilla on vahva intressi edistää työllisyyttä. Elinvoimaisessa kunnassa yritykset tarvitsevat työvoimaa, työ tuo hyvinvointia yksilölle ja perheille sekä verotuloja kunnalle, joilla kunta voi edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaisuutta. Heikko työllisyystilanne taas heikentää entisestään kuntien tilannetta: työttömyys on kriisi yksilöille ja pahimmillaan tuottaa ylisukupolvisia ketjuja, joissa pahimpina kärsijöinä ovat lapset. Huono työllisyystilanne näkyy myös kunnan taloudessa, kun kunnat maksavat ison osan työttömyysturvasta.

Oulun seudun työllisyysalueella palveluita tarjotaan jokaisessa kunnassa paikan päällä. Eri palvelukanavia hyödynnetään asiakkaan tilanteen mukaan. Tavoitteena on, että työnantajat ja heidän tarpeensa tunnetaan ja että työnhakijoita tavataan, myös kasvotusten. Työtä tehdään valmennuksellisella otteella niin, että asiakas etenee töihin, kehittää osaamistaan tai työkykyään, kukin omasta lähtökohdastaan käsin. Ykkösasia Oulun seudun työllisyysalueella on työnvälitys: työnantajille osaavaa työvoimaa ja työnhakijoille työpaikkoja. Tätä edistämme yhdessä kumppanien ja sidosryhmien kanssa.

Kunnilla on vastuu myös koulutuksesta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen lisäksi useat kunnat ovat omistajina koulutuskuntayhtymissä. Oulun seudulla koulutuskuntayhtymä Osaolla on iso rooli ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Jo yksistään Oulussa jopa 5000 työnhakijalta puuttuu ammatillinen koulutus. Työnhakijoiden osaamista tulee kehittää työmarkkinoiden tarpeesta lähtien niin että osaaminen tuo työtä, jossa osaamista voi syventää.

Moni työnhakija, etenkin nuori, on haastavassa tilanteessa, jos työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla tai työkyky ei mahdollista työhön menoa. Yksinäisyyden ja osattomuuden tunne heikentää itsetuntoa, mikä heikentää työkykyä ja mahdollisuutta päästä työhön. Järjestösektorilla on merkittävä rooli työnhakijoiden lisätukena erilaisissa elämäntilanteissa. Ihminen on enemmän kuin ammatti tai työ ja jokainen ansaitsee tilaisuuden kokea kuuluvansa yhteisöön.

Hyvinvointialueen tulisi osoittaa lisäresursseja työnhakijoiden palveluihin. Toimivat terveystarkastukset, mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut antaisivat työnhakijoille mahdollisuuden edetä askel kerrallaan työmarkkinoille. Valitettavasti Pohde kipuilee uuden organisaation kanssa säästöpaineiden keskellä, ja laskun puuttuvasta palvelusta maksavat yksilöt ja kunnat.

Tavoitteenamme on tuottaa oikea-aikaisia ja oikein mitoitettuja palveluita työllistymisen tueksi työnhakijoille ja olla relevantti rekrytointikumppani työnantajille. Teemme työtä vahvassa kumppanuudessa työllisyysalueen kuntien kesken ja kutsumme mukaan työnantajat, rekrytointi- ja koulutusalan yritykset, hyvinvointialueen, oppilaitokset ja kolmannen sektorin – tehdään tästä yhdessä hyvä uudistus!

Maarit Alikoski, kunnanjohtaja, Hailuoto
Janne Puolitaival, hyvinvointijohtaja, Ii
Miia Marjanen, elinvoimajohtaja, Kempele
Teemu Haapala, elinvoimajohtaja, Liminka
Paula Karsi-Ruokolainen, kunnanjohtaja, Lumijoki
Kimmo Hinno, kunnanjohtaja, Muhos
Mari Rautiainen, työllisyyspalveluiden päällikkö, Oulu
Tomi Timonen, kaupunginjohtaja, Pudasjärvi
Teija Eskola, henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja, vt. sivistysjohtaja, Tyrnävä
Reetta Tuovinen-Salo, hyvinvointijohtaja, Utajärvi
Ari Niskanen, hallintojohtaja, Vaala