Välitöntä kulttuuria ja nuoriin ihmisiin uskomista

Työelämä on jatkuvassa heiluriliikkeessä! Välillä mennään ylös, välillä alas, ja olosuhteet muuttuvat. Tämä haastaa kaikkia, mutta erityisesti nuorta työelämän tulokkaiden sukupolvea, joka vasta opettelee työelämän saloihin. He tulevat todellisuuteen, jota värittää muutokset, mukautumiskyky ja sopetumiskyky.

– Vakituisten virkojen aikaa tuskin enää tulee. Tulevat ammattilaiset eivät toivokaan olevansa samassa työpaikassa koko elämää. Ehkä mieluummin vaihdetaan työpaikkaa, toteutetaan työkiertoa ja mennään vaikka opiskeltavan alan ulkopuolelle, korostaa Tuudon markkinointi- ja viestintäpäällikkö Sonja Arstio.

Kun puhutaan nuorista, loistava juttelukumppani onkin Tuudo. Kyseessä on ajan hermolla oleva oululaislähtöinen pieni yritys, startup, joka helpottaa opiskelijoiden arkea samannimisellä mobiilisovelluksella, joka on käytössä jo 40 oppilaitoksessa Suomessa. Sovelluksesta opiskelija löytää opiskeluarjen kannalta oleellisimmat asiat eli mm. lukujärjestyksen, opintosuoritukset ja joissakin oppilaitoksissa opiskelijakortin.

Yksi Tuudon päätehtävistä on kuitenkin myös pienentää opiskelun ja työelämän välistä kuilua tarjoamalla alustallaan juuri opiskelijoille sopivia työmahdollisuuksia ympäri vuoden. Mukana on jo satoja työnantajia, jotka Tuudon avulla saavat suoran yhteyden tulevaisuuden huippuammattilaisiin.

Työelämäteemojen ohella koulutuksen aihepiirin kanssa toimiessaan muodostuu Tuudolle myös ensikäden havaintoja siitä, minne suuntaan koulutukselliset trendit ovat menossa.

– Kiinnostavaa kyllä, myös koulutuksen merkitys voinee vähentyä. Toki koulutusta aina tarvitaan, mutta korkeakoulututkinto ei enää ole tae töistä. Tutkintoon tuijottaminen muuttaa rooliaan pienemmäksi, Sonja tähdentää.

Nuoret eivät tyydy mihin tahansa

Tuudolla on töissä suhteellisen nuorta porukkaa, myös opiskelijoita, joita firman työnteon tapa miellyttää. Yrityskulttuurissa vallitsee matalan hierarkian ”perhefiilis”, johon nuoretkin työntekijät pääsevät oitis mukaan. Kuten Sonja värikkäästi toteaa, kulttuuriin humpsahdetaan sisään nopeasti, ja porukan on töissä helppo olla rentoja ja huumorintajuisia. Kulttuurissa on myös lupa olla kokonaisia ihmisiä ja näyttää avoimesti, missä mennään elämässä, myös työn ulkopuolisessa sellaisessa.

Nuoret työntekijät selkeästi kaipaavat kokonaisvaltaista kohtelua ja persoonallista tekemistä. Entä millä muilla sanoin nuoria työntekijöitä voisi yleensäkin luonnehtia?

– He ovat innostuneita työelämästä ja todella motivoituneita. Tällä hetkellä tai muutaman vuoden päästä työelämään astuva sukupolvi ei tyydy katselemaan mitä tahansa epäkohtia. Halutaan vähempiä valta-asemia eikä pelätä tuoda omia ajatuksia esiin. Ei myöskään liikaa tingitä siitä, mistä ei itse työelämässä tykätä, Sonja tuumaa.

Johtajuudelle nuoret asettavat korkeita odotuksia. He ymmärtävät hyvän päälle ja odottavat johtajuuden olevan tuoreesti ja rohkeasti tätä päivää, eikä menneeseen aikaan jumiutunutta. Sonja on pohtinut asiaa ja päätynyt mainioon johtopäätökseen:

– Johtajuudelta nuoret kaipaavat avoimuutta, luottamusta ja rentoutta. Ei virallista pönöttämistä! Mikromanagerointi on myös aivan ehdoton johtajuuden miinustekijä.

Annetaan nuorille mahdollisuus oppia ja onnistua

Kuten mihin tahansa johtamiseen, nuorten työntekijöiden johtamiseen liittyy myös luonnollisesti haasteita. Kiinnostavaa onkin, kuinka hyvin esimerkiksi juuri opinnoistaan valmistuneet nuoret tunnistavat sekä hallitsevat työelämätaitoja ja miten organisaatiot voivat tukea nuoria näiden taitojen kartottamisessa.

Sonja korostaa, että eräs haaste on koulumaailman tietty logiikka, jossa opiskelijaa koko ajan ohjastetaan valmiiksi strukturoidun opintojen polun ja rakenteen läpi. Työelämässä samanlainen toiminnan kaava ei ihan päde, sillä ihmisen täytyy luovia ja sumplia mitä moninaisemmissa, ennalta-arvaamattomissa kuvioissa.

– Suoraan korkeakoulusta tuleville itsensä johtamisen voi olla uusi tilanne. Pystyykö ihminen ottamaan tarpeeksi vastuuta työstään ja onko hänellä itseluottamusta johtaa itseään?

Tuudo kuitenkin esimerkillisesti tahtoo auttaa nuoria saamaan kosketuksen oikeaan työelämään. Halutaan siis antaa mahdollisuus oppia pystyvyyden kokemuksesta työnteon arjessa.

– Tuudolla rohkaistaan itsensä johtamiseen. Nuoret saavat mahdollisuuden näyttää omia kykyjä ja heitä otetaan töihin koulun penkiltä jopa opiskelujen ollessa kesken. Tuudolla on myös mahdollisuus tehdä töitä omilla aikataululla, mikä on nuorten mieleen.

Kun rakennat paikkasi nuorten mielessä, pysyt myös siellä

Tuudo on nuoremman sukupolven keskuudessa selkeästi houkutteleva työnantaja. Tuudon tuntee hurja määrä opiskelijoita. Brändimielikuva on vetävä. Työpaikkakyselyitä tulee, ja firma mielletään helposti lähestyttäväksi ja mukavaksi paikaksi.

Sonja kertoo ylpeänä, että hyvä fiilis työstä ja työkavereiden välisestä kemiasta hehkuu myös ulkopuolelle. Muun muassa huumorilla johtaminen on tehokas ihmisten motivoinnin tapa Tuudolla. Välittömässä kulttuurissa piilee varmasti yksi syy, miksi työporukkaan tahtoo jatkuvasti uusia osaajia mukaan.

Nuoret tahtovat kokea kuuluvuuden tunnetta yhteisöön ja työelämään, jossa annetaan ihmisille mahdollisuus kasvaa, oppia ja saada voimaa yhteisestä, kannattelevasta työkulttuurista. Tuudo raivaa rohkeasti työelämää mutkattomampaan suuntaan. Ihmisiin uskominen ja heidän kyvykkyyteen luottaminen on kantava voima, jolla pärjätään nyt ja tulevaisuudessa, myös jatkuvassa työelämän muutoksessa ja myllerryksessä.

Teksti: Henrietta Karjalainen