Vuo­si Oulun seu­dun työl­li­syy­sa­lu­ee­na – kii­tos onnis­tu­mi­ses­ta kuu­luu hen­ki­lös­töl­le

Kuva: Työl­li­syys­jaos­ton puheen­joh­ta­ja Anne­li Näp­pä (vasem­mal­la) sekä Business­Oulun työl­li­syys­joh­ta­ja Mari Rau­tiai­nen.

Vuo­den 2025 alus­sa työl­li­syys- ja elin­kei­no­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­vas­tuu siir­tyi val­tiol­ta kun­nil­le. Ensim­mäi­nen vuo­si uut­ta aika­kaut­ta on pian taka­na.      

– Tämä on ollut todel­la suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen muu­tos. Sen jal­kaut­ta­mi­nen vuo­des­sa on lyhyt aika. Pitää olla malt­tia ja kär­si­väl­li­syyt­tä, että kaik­ki saa­daan toi­vo­tul­le mal­lil­le, sanoo työl­li­syys­jaos­ton puheen­joh­ta­ja Anne­li Näp­pä.

– Onnek­si olim­me muka­na maa­lis­kuus­sa ‑21 alka­nees­sa työl­li­syy­den kun­ta­ko­kei­lus­sa ja saim­me sii­tä erin­omai­set opit. Mal­lia haet­tiin myös val­tion käy­tän­nöis­tä, mm. TE-hal­lin­nos­ta, verot­ta­jal­ta ja sai­raan­hoi­to­pii­ril­tä. Kah­den ison orga­ni­saa­tion yhdis­tä­mi­nen, laki­muu­tok­set ja haas­ta­va talous­ti­lan­ne ovat anta­neet tilan­teel­le oman maus­teen­sa, sanoo työl­li­syys­joh­ta­ja Mari Rau­tiai­nen Busi­nes­sOu­lus­ta.

Pudas­jär­vi, Uta­jär­vi ja Vaa­la liit­tyi­vät työl­li­syy­sa­lu­ee­seen vas­ta kun­ta­ko­kei­lun jäl­keen.

– Hyp­py uuteen oli jyr­kem­pi, kun ei ollut saman­lais­ta val­mis­tau­tu­mis­ta kuin muil­la kun­nil­la. Toi­saal­ta pää­sim­me mel­ko val­mii­seen pöy­tään, naut­ti­maan val­miik­si mie­tit­ty­jä asioi­ta eikä sisään­ajo vie­nyt niin pal­jon aikaa kuin se vei kokei­lu­kun­nil­ta, muis­te­lee työl­li­syys­koor­di­naat­to­ri Jan­ne Van­ni­nen-Vaat­to­vaa­ra Uta­jär­vel­tä.

Vas­tuu­kun­ta­mal­li toi­mii

Oulun seu­dun työl­li­syy­sa­lu­eel­la toi­mi­taan ns. vas­tuu­kun­ta­mal­lil­la, jos­sa Oulu vas­tuu­kun­ta­na vas­taa, että laki­sää­tei­siä pal­ve­lui­ta on saa­ta­vil­la yhden­ver­tai­ses­ti koko alu­eel­la. Lähi­pal­ve­lu­na tuo­te­taan kaik­ki muu pait­si erik­seen kes­ki­tet­tä­väk­si sovi­tut pal­ve­lut, kuten työ­voi­ma­kou­lu­tus­ten han­kin­nat sekä tuki- ja mak­sa­tus­toi­met.

–Kun­tien kans­sa yhdes­sä suun­ni­tel­tu mal­li, jos­sa työn­ha­ki­jan ja työ­nan­ta­jan arki­pal­ve­lut ovat kun­tien vas­tuul­la, on osoit­tau­tu­nut erit­täin hyväk­si. Se on herät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta muu­al­la­kin maas­sa, ja sii­hen halu­taan tul­la tutus­tu­maan, ker­too Rau­tiai­nen

– Meil­lä kun­nat ovat itse­näi­sem­piä työl­li­syy­den hoi­ta­mi­ses­sa kuin muil­la vas­tuu­kun­ta­mal­lin alueil­la. Alu­een sisäi­nen yhteis­työ, tie­don­ja­ko ja aut­ta­mi­nen ovat hyväl­lä poh­jal­la. Mei­tä kuun­nel­laan ja meil­tä kysy­tään mie­li­pi­tei­tä, Van­ni­nen-Vaat­to­vaa­ra kiit­te­lee.

Kii­tos kuu­luu hen­ki­lös­töl­le

Monel­la työl­li­syys­pal­ve­lu­jen työn­te­ki­jäl­lä työ­teh­tä­vät ovat muut­tu­neet rajus­ti vuo­den aika­na.

Van­ni­nen-Vaat­to­vaa­ra ker­too, että aiem­min hänen työn­sä piti sisäl­lään pel­käs­tään kun­nan työl­li­syys­pal­ve­lu­jen tar­joa­mis­ta.

– Ei ollut laki­sää­tei­siä teh­tä­viä. Vuo­den ‑24 lop­puun asti tein hom­mia yksin, mut­ta uudis­tuk­ses­sa sain kak­si kol­le­gaa TE-toi­mis­tos­ta. Hei­dän teh­tä­vän­ku­van­sa on aiem­min ollut mel­ko kapea ja kun­nas­sa hei­dän on pitä­nyt ottaa uusia asioi­ta hal­tuun, kuten akti­voin­ti­suun­ni­tel­mis­sa muka­nao­lo.

Rau­tiai­nen kiit­te­lee vuo­laas­ti koko työl­li­syy­sa­lu­een hen­ki­lös­töä erin­omai­ses­ta suo­riu­tu­mi­ses­ta haas­ta­vas­sa tilan­tees­sa.

– Samal­la kun omas­sa orga­ni­saa­tios­sam­me on käy­ty yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lu­ja teh­tä­vien uudel­leen jär­jes­te­lyi­den vuok­si, on hen­ki­lös­tö tuke­nut asiak­kai­ta, jot­ka ovat omis­sa työ­suh­teis­saan yt-neu­vot­te­lu­jen jäl­keen pää­ty­neet meil­le asiak­kaik­si. Haluan koros­taa, että hen­ki­lös­töl­lä on todel­la ollut teke­mis­tä täs­sä tilan­tees­sa.

Myös Business­Oulun yhteis­työ­kump­pa­nit ansait­se­vat kii­tok­sen eko­sys­tee­mi­työs­tä ja pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­ses­tä yhteis­työs­sä.

– Toi­vo­taan suo­tui­sia tuu­lia elin­voi­man kehi­tyk­seen. Täs­tä on hyvä jat­kaa eteen­päin.

Asiak­kaat ovat löy­tä­neet pal­ve­lui­hin

Business­Oulun työ- ja elin­kei­no­pal­ve­lut asia­kas löy­tää Busi­ness­A­se­mal­ta. Siel­lä työt ja teki­jät koh­taa­vat ympä­ris­tös­sä, jos­sa on käte­väs­ti tar­jol­la vaih­toeh­dot niin oman osaa­mi­sen kuin yri­tys­toi­min­nan­kin kehit­tä­mi­seen.

– Olen tyy­ty­väi­nen, että pal­ve­lut on pys­tyt­ty pitä­mään koko ajan yllä. Uut­ta on kehi­tet­ty, pal­ve­lut ovat jopa laa­jen­tu­neet ja talous­ar­vios­sa on pysyt­ty, ker­too Rau­tiai­nen.

Business­Oulun sisäi­nen toi­mia­la­poh­jai­nen yhteis­työ­mal­li, jos­sa elin­kei­no­pal­ve­lut ja työl­li­syys­pal­ve­lut kul­ke­vat tii­viis­ti käsi kädes­sä, on havait­tu toi­mi­vak­si. Sopi­mus­kun­nis­sa mal­lia sovel­le­taan hei­dän omas­sa mit­ta­kaa­vas­saan.

–Mal­lis­ta hyö­tyy lopul­ta asia­kas, kun toi­mia­la­tun­te­mus voi­daan val­jas­taa pal­ve­lu­jen käyt­tä­jien eduk­si.

Suh­dan­teet eivät ole suo­si­neet

Työl­li­syys­ti­lan­ne on haas­ta­va ja yri­tys­ten rek­ry­toin­ti­tar­ve vähäis­tä.

– Entis­tä vähem­män paik­ko­ja ilmoi­te­taan jul­ki­ses­ti avoi­meen hakuun, vaik­ka teke­mä­tön­tä työ­tä on edel­leen. Syy­nä tähän on työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den työn­ha­ku­vel­vol­li­suus, joka usein saa aikaan haki­ja­vyö­ryn rek­ry­toin­ti-ilmoi­tuk­siin, Rau­tiai­nen taus­toit­taa.

– Rek­ry­toin­nin hel­pot­ta­mi­sek­si olem­me kehit­tä­neet esit­te­ly­haun. Sii­nä kar­toi­tam­me yhdes­sä yri­tyk­sen tar­peet ja etsim­me sopi­via ehdok­kai­ta asia­kas­kun­nas­tam­me. Työ­nan­ta­ja saa ehdok­kais­ta esit­te­ly­tie­dot ja voi kut­sua sopi­vim­mat työ­haas­tat­te­luun. Pal­ve­lus­ta on saa­tu hyviä koke­muk­sia.

Työ­ky­vyt­tö­mien pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien suu­ri mää­rä syö myös työl­li­syys­pal­ve­lu­jen resurs­se­ja.

– Työ­ky­vyt­tö­mien pitäi­si olla työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä. Ongel­ma on sii­nä, että moni heis­tä ei itse kyke­ne hakeu­tu­maan eläk­keel­le, kun hake­muk­seen täy­tyy sanoit­taa ter­veys­ti­lan­net­ta ja kuva­ta, miten sai­rau­det vai­keut­ta­vat työs­sä sel­viy­ty­mis­tä, sanoo Näp­pä.

Vai­kea työl­li­syys­ti­lan­ne puhut­taa myös poliit­tis­ten päät­tä­jien kes­kuu­des­sa. Ensi vuo­den Oulun kau­pun­gin talous­ar­vio­kir­jaan onkin teh­ty mer­kit­tä­viä kir­jauk­sia työl­li­syy­den edis­tä­mi­ses­tä.

– Työl­li­syy­den edis­tä­mi­nen on koko kau­pun­gin yhtei­nen teh­tä­vä. Jokai­sen hal­lin­to­kun­nan tulee tar­kas­tel­la toi­min­taan­sa työl­li­syy­den näkö­kul­mas­ta ja edis­tää osal­taan mah­dol­li­suuk­sia työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­seen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen. Tämä tar­koit­taa esi­mer­kik­si har­joit­te­lu- ja työ­mah­dol­li­suuk­sien tar­joa­mis­ta kan­sain­vä­li­sil­le osaa­jil­le ja sel­lais­ten toi­min­ta­ta­po­jen kehit­tä­mis­tä, jot­ka tuke­vat työ­elä­mään kiin­nit­ty­mis­tä, sum­maa Näp­pä.

Oulun seu­dun työl­li­syy­sa­lu­ee­seen kuu­lu­vat Oulun lisäk­si Hai­luo­to, Ii, Kem­pe­le, Limin­ka, Lumi­jo­ki, Muhos, Pudas­jär­vi, Tyr­nä­vä, Uta­jär­vi ja Vaa­la. Kaik­ki­aan työl­li­syy­sa­luei­ta syn­tyi 45.