Aja­tuk­sia yksi­ny­rit­tä­mi­ses­tä

Mil­loin alkaa yrit­tä­jäk­si? Oman koke­muk­se­ni mukaan ja vuo­sia yri­tys­kum­mi­na asi­aa seu­ran­nee­na voi­sin sanoa, että ei heti, kun idea tulee mie­leen. Ensin kan­nat­taa men­nä työn­te­ki­jäk­si yri­tyk­seen ja hank­kia työ­elä­män koke­mus­ta.

Itse aloi­tin työn­te­ki­jä­nä kan­sain­vä­li­ses­sä kon­ser­nis­sa, joka toi­mi 22 eri maas­sa, myös Suo­mes­sa. Parin vuo­den jäl­keen ete­nin alue­pääl­li­kök­si ja vii­mei­set pari vuot­ta olin Suo­men yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja. Tuos­ta ajas­ta kaik­ki saa­tu oppi, koke­mus ja tai­to aut­toi­vat pal­jon omaa yri­tys­toi­min­taa aloit­taes­sa.

Yrit­tä­mi­nen on kovaa työ­tä ja vaa­tii pit­kä­jän­tei­syyt­tä. Aloi­tin yksin eli yksi­ny­rit­tä­jä­nä. Jo vuo­den jäl­keen palk­ka­sin ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän ja sii­tä lähes vuo­sit­tain aina yhden lisää. Lopul­ta mei­tä oli seit­se­män hen­ki­löä. Kysees­sä oli pal­ve­lua­lan yri­tys.

Kuten van­ha sanon­ta kuu­luu, että lap­si tuo lei­vän tul­les­saan, oli itsel­lä­ni­kin saman­ta­pai­nen aja­tus pal­ka­tes­sa­ni työn­te­ki­jöi­tä. Jokai­nen uusi työn­te­ki­jä todel­la­kin toi tul­les­saan uusia asiak­kai­ta. Luon­nol­li­ses­ti yri­tyk­sen tase- ja tulos­las­kel­ma piti olla kun­nos­sa. Työn­te­ki­jöi­den mää­rä mah­dol­lis­ti ja aut­toi yrit­tä­jää toi­min­nan suun­nit­te­lus­sa.

Mis­sio, visio ja stra­te­gi­nen suun­nit­te­lu ovat asioi­ta, joi­ta jokai­sen yrit­tä­jän pitäi­si tie­tää ja hal­li­ta.

Mitä yrit­tä­jäk­si aiko­val­ta vaa­di­taan? Se vaa­tii innos­tus­ta, into­hi­moa, moti­vaa­tio­ta sekä ammat­ti­tai­toa ja osaa­mis­ta. Kai­kis­ta ei ole yrit­tä­jik­si, vaik­ka sitä nyky­ään tupu­te­taan yhteis­kun­nan­kin tahol­ta. Ihmi­set ovat eri­luon­tei­sia. Toi­set ovat varo­vai­sia, eivät halua ottaa ris­ke­jä, ja he pysy­vät mie­luum­min työn­te­ki­jöi­nä, joi­ta toki tar­vi­taan­kin. Mikään yri­tys ei menes­ty ilman hyviä työn­te­ki­jöi­tä.

Aloit­ta­val­la yrit­tä­jäl­lä on nyky­ään, toi­sin kuin vii­ti­sen­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, apu­na heti alus­sa Uus­yri­tys­kes­kus, Business­Oulu, OSAO, Poh­jois-Poh­jan­maan yrit­tä­jät (SY) ja Yri­tys­kum­mit. Näis­tä orga­ni­saa­tiois­ta saa hyvää opas­tus­ta ja neu­von­taa, osal­ta myös mak­sut­ta.

Pär­jää­kö yrit­tä­mi­sel­lä? Kyl­lä pär­jää, jos edel­lä mai­ni­tut asiat ovat hoi­dos­sa. Tosin Suo­men yrit­tä­jien jul­kai­se­mat luvut ker­to­vat myös fak­to­ja, jot­ka eivät aina mai­rit­te­le. Suo­mes­sa on 230 000 yksi­ny­rit­tä­jää. Vii­me vuon­na luku kään­tyi las­kuun kym­me­nel­lä tuhan­nel­la. Yrit­tä­jyys on yleis­tä alle 2 000 asuk­kaan kun­nis­sa ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la. Eni­ten yrit­tä­jiä on Luhan­gal­la ja Les­ti­jär­vel­lä – yli 31 %.

Mikä on palk­ka­ta­so?

• 21 % tie­naa alle 1 000–1 999 euroa / kk,
• 21 % tie­naa 2 000–2 999 euroa / kk,
• 11 % tie­naa 4 000–6 000 euroa / kk ja
• vain 5 % tie­naa yli 6 000 euroa / kk.

Yksi­ny­rit­tä­jien yhteen­las­ket­tu lii­ke­vaih­to on 26 mil­jar­dia euroa. 84 % yksi­ny­rit­tä­jis­tä toi­mii kokoai­kai­ses­ti ja pää­toi­mi­ses­ti. 48 % on toi­mi­nut yksi­ny­rit­tä­jä­nä yli 10-vuot­ta ja 15 % alle kol­me vuot­ta.

Halu kas­vaa?

• 34 % hakee kas­vua työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­ses­ta.
• 36 % hakee kas­vua ver­kos­toi­tu­mal­la kump­pa­nei­den kans­sa.
• 37 % hakee kas­vua uusis­ta tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta.
• 49 % hakee vain mal­til­lis­ta kas­vua.

Yksi­ny­rit­tä­jyy­den yleis­ty­mi­nen on ollut työ­elä­mäs­sä 2000-luvun mer­kit­tä­vin tren­di.

Mik­si ei pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä? Ylei­sin syy on lii­an pie­ni lii­ke­vaih­to. Tulos­las­kel­ma ja tase eivät sitä edel­ly­tä, mut­ta mui­ta­kin syi­tä löy­tyy.

Työ­elä­män sivu­ku­lut? Moni yrit­tä­jä tar­vit­si­si lisää työ­voi­maa, mut­ta mik­si he eivät palk­kaa? Syi­tä on monia. Jos työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan 11 euron tun­ti­palk­ka, mak­saa hän yri­tyk­sel­le todel­lis­ten kulu­jen jäl­keen 18,70 euroa. Arvon­li­sä­ve­ron jäl­keen sum­ma nousee 23 euroon ja nyt arvon­li­sä­ve­roa koro­te­taan vie­lä tuos­ta­kin. Monel­le yrit­tä­jäl­le on jär­ke­väm­pää ottaa vas­taan vähem­män tilauk­sia ja sin­ni­tel­lä ole­mas­sa ole­val­la hen­ki­lö­kun­nal­la.

Vää­rän rek­ry­toin­nin pel­ko? Epä­on­nis­tu­nut rek­ry­toin­ti voi tuho­ta koko yri­tyk­sen. Mis­tä sit­ten löy­tyy sopi­va ja moti­voi­tu­nut työn­te­ki­jä? Miten kou­lu­tan, opas­tan ja moti­voin hän­tä, kun koke­mus­ta ei ole hen­ki­lös­tö­po­li­tii­kas­ta?

Irti­sa­no­mi­nen! Yrit­tä­jäl­lä pitäi­si olla mah­dol­li­suus pur­kaa epä­on­nis­tu­nut rek­ry­toin­ti koea­jan jäl­keen­kin. Se antai­si roh­keut­ta tar­jo­ta työ­tä!

Mut­ta: moni yrit­tä­jä ajat­te­lee pär­jää­vän­sä hyvin yksin eli ilman työn­te­ki­jää ja sii­tä tule­via mur­hei­ta sekä saa­van­sa riit­tä­vän toi­meen­tu­lon. Kään­tö­puo­le­na asias­sa on tilan­ne sai­ras­tues­sa ja omien vapaa­päi­vien ja lomien jär­jes­tä­mi­nen. Myös ver­kos­toi­tu­mi­sen mah­dol­li­suus pie­ne­nee ajan­puut­teen takia.

Kan­nus­tin­lou­kut? Niin kut­su­tut kan­nus­tin­lou­kut ovat edel­leen vah­vas­ti todel­li­suut­ta. Yrit­tä­jien mukaan työ­voi­maa on han­ka­la saa­da eten­kin lyhyi­siin työ­suh­tei­siin. Onko työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen edes vält­tä­mä­tön­tä?

Asian­tun­ti­jan näkö­kul­mas­ta paras tapa työl­lis­tyä on perus­taa pie­ni yri­tys ja työl­lis­tää vaik­ka pel­käs­tään itsen­sä. Kai­ken muun voi ulkois­taa.

Sum­ma sum­ma­rum: Suo­mi on hyvä maa yrit­tää ja poh­dit­tu­jen haas­tei­den hel­pot­tues­sa vie­lä parem­pi.

Ris­to Lut­ti­nen
yri­tys­kum­mi