Kiertoharjoittelua kotitoimistolla
- Blogi
Kirjoittaja: Sirpa Vepsä
Uusi normaali on siis hybridi: hybridisti töissä, hybridisti palavereissa – mitähän seuraavaksi?
Elo kotitoimistolla on nyt vakiintunut: olkkarin nurkassa sijaitsevan työpisteen kruunuksi hankittu, itselle sopivan kokoinen ja sopivasti selkää ja niskaa tukeva nojatuoli saapui eilen. Kyllä, teen töitä nojatuolissa! Mutta se on vain 1/3 työpisteestäni.
Aamut alkavat läppäri korkealla, keittiöön avautuvalla tasolla, jonka ääressä istun satulatuolilla ja vieressä loistelee kirkasvalolamppu. Tässä voin tehdä töitä myös seisten, pätkämittainen kun olen. Kun aamu ja silmät on avattu, siirryn eteenpäin.
Tason vieressä on varsinainen työpöytä, joka on ehkä vähimmällä käytöllä, koska sen perustuoli ei ole kovin ergonominen. Siinä on kuitenkin läppärin ja muiden työvälineiden säilytyspaikka. Kun pyörähdän vielä hieman vasemmalle, niin toiminnallisen työpisteeni kolmannella sivulla on nojatuoli, jossa luovat jutut sujuvat parhaiten.
Vaikka nojatuolissa läppäri sylitasolla on leppoisaa kirjoitella, on jossain vaiheessa noustava ylös. Nyt ehkä palaan ”tiskille” tekemään töitä seisten. Itse asiassa on niin, että yksikään työtuoli ei yksin pelasta ergonomiaa, jos siihen jämähtää. Idea on liikahtaa ja vaihtaa asentoa välillä.
Päivän katkaisee koiralenkki lounastauolla tai muualle sovittu palaveri. BusinessAsemasta on tullut lempipaikka, sillä umpi-introvertinkin on pakko tunnustaa, että juuri ihmiset tekevät työstä mielekästä. Ja naamatusten tapaaminen on paljon kivempaa ja luovempaa kuin läppäriin huutelu.
Kävelykokoukseen ei kukaan ole vielä kutsunut. Hei senkin voi järjestää hybridinä!
